Älä jää sanattomaksi
 |
Hyvä argumentoija osaa perustella mielipiteensä ja osoittaa vastakkaisten väitteiden heikkoudet. Väittelytaitoja voi onneksi myös harjoitella. Erityisesti eläinten oikeuksien parissa toimiva joutuu usein puolustamaan näkemyksiään. Taitava puhuja vetoaa niin tunteisiin kuin järkeen. Esimerkiksi turkistarhauksesta väitellessä kannattaa ottaa selvää faktoista, kuten turkiseläinten lajityypillisestä käyttäytymisestä, turkishäkkien koosta ja tarhauksen ympäristöhaitoista.
Hyvä väittelijä on myös kriittinen kuuntelija. Kaikkia väitteitä ei kannata niellä purematta. Esimerkiksi se, että monien ihmisten väitetään tekevän tiettyä asiaa, ei vielä tee siitä moraalisesti hyväksyttävää. Jos sanotaan ”miljoonat ihmisethän ovat aina pitäneet turkkeja, joten turkistarhaus on varmasti eettinen elinkeino”, voi hyvällä syyllä muistuttaa, että miljoonat ihmiset uskoivat aikanaan maapallon olevan pannukakun muotoinen!
Muistathan, että väittelyllä ja riidalla on vissi ero: Älä provosoidu väittelytilanteessa. Paras keino on pysyä rauhallisena, vaikka vastapuoli sortuisikin nimittelyyn.
Alla on muutamia argumentteja ja niiden vasta-argumentteja. Lisää kysymys-vastaus pareja löydät Animalian nettisivuilta kohdasta Usein kysyttyä.
Turkistarhaus on laillinen elinkeino.
Kyllä, turkistarhaus on Suomessa laillinen elinkeino. Monissa maissa, kuten Britanniassa, Hollannissa, Itävallassa, Italiassa, Kroatiassa, Ruotsissa, Saksassa ja Sveitsissä turkistarhaus on kuitenkin kielletty joko kokonaan tai osittain tai se on tehty lainsäädännöllä mahdottomaksi. Monissa näistä maista, kuten Kroatiassa, turkistarhaus on ollut merkittävä elinkeino, mutta sen lakkauttamiseen ovat vaikuttaneen eläinten hyvinvointisyyt. Se, että joku asia on laillista, ei tee siitä vielä eettisesti kestävää. Esimerkiksi maailmassa on tällä hetkellä arviolta 211 miljoonaa 4-14 -vuotiasta lasta, joita käytetään lapsityövoimana. Oma lainsäädäntömme ei esimerkiksi hyväksyisi tällaista toimintaa eettisenä elinkeinona.
Kaikki turkistarhaajat jäisivät työttömiksi, jos tarhaus lopetetaan Suomessa.
Turkisala työllistää Suomessa noin 10 000 henkilöä ja Suomessa on noin 1300 turkistarhaa. Kiireisinä vuodenaikoina ala työllistää myös jonkin verran enemmän aputyövoimaa. Suurella osalla tarhaajista turkistarhaus on sivuelinkeino esimerkiksi maanviljelyn rinnalla. Suomessa ja muualla maailmassa aloja syntyy ja katoaa esimerkiksi suhdanteiden vaihtelun, uusien teknisten keksintöjen ja myös eettisten käsitysten muuttumisen seurauksena. On tärkeää, että turkistarhausta lakkauttaessa tarhaajia koulutetaan uusiin ammatteihin. Mallia onnistuneista ratkaisuista voitaisiin ottaa maista, joissa turkistarhaus on jo aikaisemmin lakkautettu. Todennäköisiä uusia aloja löytyisi esimerkiksi maanviljelyn, teollisuuden ja matkailun parista. Suuri osa turkistarhaajista on jäämässä lähivuosina myös eläkkeelle. Turkisalalle ei tulisi kannustaa enää uusia opiskelijoita.
Turkiseläimethän ovat kesyjä, eivätkä kaipaa luontoon.
Turkiseläimiä on jalostettu noin 80 vuotta. Evoluutiossa muutokset eläinten perimässä tapahtuvat satojen tuhansien vuosien aikajänteellä. Perimältään kettu on siis yhdenmukainen luonnossa elävän ketun kanssa. Tarhaketulla on myös tallella villin sukulaisensa vaistot ja tarpeet. Se että eläin on ehdollistunut esimerkiksi saamaan ruokaa annettuna tai elää koko elämänsä häkissä, ei vielä kerro siitä, että tämä olisi niille luonnollista tai että ne viihtyisivät. Esimerkiksi EU-raportit (2001) todistavat, että minkeillä on tarve päästä uimaan ja esimerkiksi supikoirien elämästä tiedetään niin vähän, että niitä ei tulisi tarhata lainkaan.
Turkiksiahan on aina käytetty ja ne ovat sitä paitsi ekologinen luonnonmateriaali.
Ihmiskunnan historiassa on monia käytäntöjä, joista on luovuttu, kun tietoa on lisääntynyt, muoti vaihtunut tai eettiset käsitykset ovat muuttuneet. Nykyisin, toisin kuin esi-isillämme, on saatavilla myös useita lämpimiä vaatteita, joiden valmistus ei edellytä eläinten kärsimystä. Turkistarhausta on harjoitettu Suomessa 1920-luvulta lähtien. Sitä ennen eläimiä metsästettiin luonnosta ja toisinaan niiden turkkeja käytettiin vaatteina . Turkistarhoilla kasvatetaan kuitenkin miljoonia eläimiä vuosittain, joten metsästystä ei voi verrata nykyiseen tehotuotantoon. Turkistarhat saastuttavat tutkitusti ympäristöään. Tarhat ovat ongelma pohjavesistöille ja tuhansien eläinten jätökset rehevöittävät vesistöjä ja aiheuttavat hajuhaittoja. Eläinten kasvatus, ruoanvalmistus ja nahkojen käsittely nielevät paljon uusiutumatonta energiaa. Turkkien valmistuksessa käytetään myös haitallisia kemikaaleja ja väriaineita.
Vinkki: Voit harjoitella väittelyä tuttaviesi kanssa tai voit ehdottaa turkistarhausta kouluväittelyiden aiheeksi. Voit pitää myös eläinten oikeuksia käsittelevän esitelmän.
EEVA SUHONEN
Copyright © Animalia ry