Botoxin hinta

 
Ryppyjä silottavista Botox-ruiskeista on tullut yhä useamman kukkarolle sopivaa kauneudenhoitoa. Kauneusklinikat mainostavat ruisketta helppona ja kivuttomana toimenpiteenä, jonka voi hoitaa jopa lounastunnin aikana. Botoxin testauksessa käytettäville hiirille aine merkitsee kuitenkin hidasta ja tuskallista kuolemaa.

Makkaramyrkystä kauneusruiskeeksi

 
Saksalainen fyysikko Justinus Kerner keksi botuliinitoksiinin 1800-luvun alkupuolella. Aineesta puhuttiin aluksi ”makkaramyrkkynä”, sillä bakteeria esiintyy esimerkiksi pilaantuneissa lihatuotteissa.

1940-luvulla bakteeria opittiin viljelemään ja sen tuottamaa myrkkyä eristämään. Myrkyn huomattiin estävän impulssien kulkua hermosoluissa. Samaan ilmiöön perustuu myös Botoxin ryppyjä silottava vaikutus: Aine lamauttaa kasvojen pienet lihakset ja estää ryppyjen syntymisen. Lääketieteellisessä tarkoituksessa Botoxia käytetäänkin hillitsemään mm. kasvolihasten sekä silmäluomien, niskan ja hartioiden lihasten kouristelua. Lisäksi sitä käytetään voimakkaan hikoilun ehkäisyyn.
 

Lääketieteellisen käytön varjolla Botoxia testataan eläinkokein myös kosmeettisiin tarkoituksiin: Vuonna 2005 Botoxista 43% käytettiin kosmeettisiin ja 57% lääketieteellisiin tarkoituksiin.
 
 
Hiirien hidas kuolema
 
Botuliinitoksiini on tappava hermomyrkky, joten ihmisiin käytettynä sitä laimennetaan moninkertaisesti. Laimennus voi kuitenkin aiheuttaa muutoksia aineen tehossa. Sen vuoksi jokainen erä testataan erikseen eläimillä, ennen sen markkinoille päästämistä. Botuliinitoksiinin johdannaisten testaamisessa käytetään hiiriä. Ainetta ruiskutetaan hiirien vatsaan ja jokainen testiryhmä altistetaan eri määrälle botoxia. Menetelmällä halutaan selvittää, mikä annostus tappaa puolet hiiristä. Tätä pidetään aineen tehon mittana. Tällaista menetelmää kutsutaan eläinkokeissa LD50-testiksi (kuolettava annos, joka tappaa 50% eläimistä). Monet tutkijat pitävät menetelmää vanhentuneena ja epäluotettavana. Hiirille koe on tuskallinen ja hidas. Ne halvaantuvat, kärsivät näköongelmista ja hengitysvaikeuksista. Kuolema tukehtumalla tapahtuu vasta kolmen, neljän päivän kuluessa.
 
Jokaisen botuliinitoksiini-erän testaamiseen tarvitaan noin 100 hiirtä, mikä tarkoittaa noin 100 000 – 300 000 eläintä joka vuosi. Testauksessa voitaisiin käyttää muunneltua LD50-testiä, mikä vaatisi vähemmän eläimiä, mutta toistaiseksi menetelmää ei ole hyväksytty käytettäväksi Botoxin kohdalla. Markkinat kasvavat vauhdilla
 
Botoxia valmistaa maailmanlaajuisesti Allergan-niminen yritys. Vuonna 2006 Allergan myi Botoxia 1,2 miljardin dollarin edestä ja määrä on ollut vuosittain kasvussa. Voittoja lisää myös Botox-hoitojen uusimisen tarve. Ryppyjä silottava vaikutus lakkaa, kun keho rakentaa vaurioituneet hermopäätteet muutaman kuukauden kuluttua uudelleen. Näin potilaista saadaan pysyviä asiakkaita. Kun yksi ruiske maksaa 200-600 euroa, klinikat tekevät ruiskeilla lyhyessäkin ajassa merkittävää voittoa.

Syitä kosmeettisen kirurgian voimakkaaseen yleistymiseen voidaan etsiä kulttuurissa vallitsevista kauneuden, nuoruuden ja menestyksen ihannoinnista. Klinikoiden mukaan Botox-ruiskeisiin turvautuvat yhä nuoremmat ja yhä useammin myös miehet. Ikuisen nuoruuden ihannetta syydetään myös median ja botoxia käyttäneiden filmitähtien esimerkin kautta. Suomalaistenkin klinikoiden asiakkaat ovat kertoneet hakeutuneensa hoitoihin mm. työpaikkojen ikärasismin takia.
 
Suomessa tehtiin viime vuonna noin 6000 kosmettiisen kirurgian operaatiota ja trendi lupaa lihavia vuosia kauneuskirurgialle myös tulevaisuudessa: Esimerkiksi viime vuonna Yhdysvalloissa tehtiin lähes 12 miljoonaa kosmeettista toimenpidettä. Rahaa ulkonäön korjailu tuotti 13 miljardia dollaria (noin 8,5 miljardia euroa). Kalleimman hinnan tästä turhamaisuudesta maksavat silti sadat tuhannet kokeissa kärsivät eläimet - joka vuosi.

 
VAIKUTA!
 
-Älä käytä Botox-tuotteita
-Levitä tietoa Botoxin testaamisesta
-Kirjoita ministeri Sirkka-Liisa Anttilalle ja vaadi Kansallisen vaihtoehtomenetelmäkeskuksen perustamista Suomeen: sirkka-liisa.anttila@eduskunta.fi
-Kirjoita palautetta Botoxista Suomen plastiikkakirurgisen yhdistyksen johdolle. Yhteystiedot löydät täältä: http://www.chirurgiplasticifenniae.fi/

TIESITKÖ? Vuonna 2005 Botox oli Viagran jälkeen maailman toiseksi myydyin lääke.
 
 
EEVA SUHONEN
 
Copyright © Animalia ry