Miksi Suomi vastustaa hyljeturkkien tuontikieltoa?

Kuluneen syksyn aikana Suomen hallitus ajautui konfliktiin EU:n hyljetuotteiden myynti- ja tuontikieltoa puolustavien maiden ja eläinsuojelujärjestöjen kanssa. Kiellon tarkoituksena on lakkauttaa Kanadan jokakeväinen raaka hylkeenpyynti. Suomen ajama politiikka vaarantaa kattavan kiellon voimaantulon.

Taustalla vuosien työ

Eläinsuojelujärjestöt ympäri maailmaa ovat jo vuosia työskennelleet hyljetuotteiden tuonti- ja myyntikiellon puolesta. Jos kielto EU:n alueella astuu voimaan, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että esimerkiksi kanadalaisia hyljeturkiksia tai hyljeöljyä ei jatkossa saisi myydä tai tuoda EU-maihin. Suomen omaa paikallista hylkeenpyyntiä säädös ei kieltäisi. EU-maiden ympäristöministerit kokoontuivat lokakuussa neuvottelemaan ehdotetun kiellon sisällöstä. Suomen ohella Tanska ja Norja ovat esittäneet kritiikkiä kieltoon ja vaativat, että ns. ”eettisesti” tuotettujen hyljetuotteiden kauppa pitäisi sallia jatkossakin. Tällaiset myönnytykset vaikeuttaisivat kuitenkin kattavan kiellon valvontaa ja todennäköisesti kaupallinen hylkeenpyynti jatkuisi ennallaan. Eläinsuojelujärjestöt ovat silti toiveikkaita, sillä valtaosa EU maista kannattaa kieltoa ja esimerkiksi vuonna 2006 enemmistö europarlamentaarikoista äänesti sen puolesta. Parhaillaan kielto on uudelleen EU-parlamentin käsittelyssä ja Animalia lobbaa aktiivisesti kiellon voimaansaattamiseksi.

Kanada tahraa maineensa

Kanadassa pyydetään joka kevät noin 300 000 grönlanninhyljettä, joista valtaosa on pieniä valkoturkkisia kuutteja. Pyynnissä käytetään teräviä koukkupäisiä keppejä, joilla hylkeitä isketään päähän. Arviolta 97 prosenttia poikasista on tappohetkellä alle 12 viikon ikäisiä. Puolueeton, kansainvälisten eläinlääkärien tarkkailijaryhmä on arvioinut, että 42 % hylkeistä nyljetään vielä tajuissaan olevina. Kanadan valtio pyrkii korostamaan pyynnin merkitystä kansantaloudelleen, mutta todellisuudessa keväisin muutaman päivän aikana tehty pyynti ei ole kenellekään pääasiallinen elinkeino. Kalastajille kyse on sivutuloista, jotka ovat noin 5-10% luokkaa vuosiansioista. Pyyntiä harjoittaa noin 6000 kanadalaista kalastajaa.

Kanadan lisäksi hylkeitä pyytävät mm. Grönlanti, Namibia ja Venäjä. Grönlannin vuosittain pyytämästä 90 000 hylkeestä arviolta joka toinen katoaa mereen hylkeitä ammuttaessa. Ampumisen ohella hylkeitä pyydetään hukuttamalla niitä verkkoihin, mitä eläinsuojelujärjestöt pitävät erittäin julmana menetelmänä. Tuleva kielto ei vaikuttaisi Grönlannin pyyntiin, sillä pyynti halutaan turvata alueella alkuperäisväestön elinkeinona.

Suomella pelissä pienet edut

Suomessa pyydetään vuosittain noin 300 harmaahyljettä. Hylkeitä pyytävät pääasiassa kalastajat ja vapaa-ajan metsästäjät. Kalastajat väittävät hyljekannan kasvaneen niin paljon, että se uhkaa Itämeren kalansaaliita. Käytännössä hyljevahingot voitaisiin ehkäistä käyttämällä laajasti hylkeenkestäviä verkkoja, kuten Ruotsissa on tehty.

Todellisuudessa Suomen hyljekannat ovat vasta toipumassa 1960-70 –lukujen kantojen romahtamisesta. Tuolloin kannat romahtivat moninkertaisesti ympäristömyrkkyjen seurauksena. Herkkä Itämeren norppa luokitellaankin edelleen uhanalaiseksi lajiksi. Lisäksi Itämeren suojelukomissio HELCOM ei hyväksy tälläkään hetkellä hylkeenmetsästystä muuten kuin tutkimustarkoituksiin kantojen vaihtelevuuden takia.

Suomen kautta kulkee Kanadalaisia hyljeturkkeja myyntiin Italiaan ja Kreikkaan, mutta taloudellinen merkitys maallemme on hyvin pieni. Käytännössä Suomen huolen taustalla saattavatkin olla muut syyt: Jos nyt Kanadan pyyntiä ryhdytään rajoittamaan eläinsuojelusyistä, on mahdollista, että tulevaisuudessa rajoitteita asetettaisiin myös esimerkiksi turkistarhaukselle.

Mikä hyljeöljy?

Viime aikoina myös suomalaiset luontaistuotekaupat ovat markkinoineet näkyvästi hyljeöljyä. Öljyn perustellaan olevan mm. eriniomainen Omega-rasvahappojen lähde ja tulehdussairauksien ehkäisijä.
Hyljeöljymarkkinoiden kokonaisarvo oli vuonna 2005 noin 538 000 € ja se on ollut selvässä laskussa, vaikka kanadalaiset hylkeenpyytäjät ovat viimeisen 13 vuoden ajan yrittäneet luoda markkinoita hyljeöljyööle. Aikaisemmin öljy päätyi lähinnä jätteeksi tai sitä käytettiin polttoaineena. Newfounlandin yliopiston Meri-instituutin tutkijat arvioivat, että edelleen 80% hyljeöljystä päätyy jätteeksi. EU:hun hyljeöljyä tuodaan erityisesti Kanadasta ja Yhdysvalloista. Harva kuluttaja on kuitenkaan tietoinen, että hyljeöljy on pääosin peräisin kaupallisesta, turkkien vuoksi tehtävästä hylkeenmetsästyksestä. Eläinystävällinen kuluttaja suosiikin Omega-happojensa turvaamisessa eläinystävällisempiä vaihtoehtoja, kuten pellavaöljyä ja merilevää.

EEVA SUHONEN

Lähteet: IFAW Reports: Seal Oil, Economics of Sealing, Greenland seal hunt. European Commission: Assesment of the potential impact of a ban of products derived from seal species, April 2008.

VAIKUTA!

Vaadi Suomen europarlamentaarikkoja puoltamaan tiukkaa hyljetuotteiden kieltoa. Yleisimmin sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@europarl.europa.eu. Voit pyytää myös listan europarlamentaarikoista Animaliasta.

Pyynti ei ole kaupallisesti merkittävää

 
Kanadan hallitus väittää, että hylkeenpyynti muodostaisi noin 25-35% pyytäjien vuosituloista. Todellisuudessa pyynti on sivuelinkeino, joka kattaa korkeintaan 5-10% vuosituloista.

Pyynti ei ole merkittävä työllistäjä

Hylkeenpyynti Kanadassa kestää keväisin muutaman päivän, jonka jälkeen vuotuiset pyyntikiintiöt saavutetaan. Pyynti on riskialtista heikentyneen jäätilanteen vuoksi. Esimerkiksi ravunkalastus työllistää Kanadassa saman verran kalastajia, mutta sen tuotto on 12-kertaa hylkeenpyyntiä suurempi.

Rajalliset markkinat

Hyljeturkkien globaali kysyntä on laskussa. Helmikuussa 2007 markkinoilla myynnissä olleista 10 000 turkista myytiin vain 600. Hylkeenlihalle ei käytännössä ole markkinoita, jolloin valtaosa siitä päätyy jätteeksi. Myös hyljeöljystä arviolta 80% heitetään hukkaan. Valtio joutuu tukemaan pyyntiä Vuosina 1995-2001 Kanadan hallitus tuki hylkeenpyyntiä yli 20,5 miljoonalla dollarilla. Valtio tukee pyyntiä edelleen epäsuorasti kansalaisten vastustuksesta huolimatta.

Hyljetuotteiden tuonti ja myyntikiellon taloudelliset seuraukset pienet

Hylkeenpyynti on kallis sivuelinkeino, joka ei tuo merkittäviä tuloja, mutta laajasti huonoa mainetta Kanadalla. Jos kielto asutu voimaan, Kanadan hallitus joutuu suuntaamaan nyt pyyntiin käytetyt tuet kestävämpien vaihtoehtojen rakentamiseen.

Suomi ei rikastu hylkeillä

Suomen hyljekannat ovat vasta toipumassa ja vuosittainen pyyntikiintiömme on 300 hyljettä. Pyynnin taloudellinen merkitys on käytännössä olematon. Kiellolla ei ole Suomelle olennaisia seurauksia.

Copyright © Animalia ry