Sota vaatii myös eläinuhreja

Ihmisten aiheuttamissa konflikteissa käytetään eläimiä viestintä-, tiedustelu-, pelastus- ja kuljetustehtävissä. Vaikka julkisuuteen päätyvät muutamat eläinyksilöt esitellään juhlittuina sankareina, eläimet joutuvat sotiin aina ihmisen pakottamina. Kovimman hinnan sodista maksavat hengellään miljoonat eläimet, joita käytetään sotavammojen ja -kemikaalien tutkimiseksi tehtävissä eläinkokeissa.

Vuonna 2005 Britanniassa käytettiin yli 21 000 eläintä sodankäynnin eläinkokeisiin salaisessa Porton Downin laboratoriossa Wiltshiressä. Tämä puolustusvoimien laboratorio avattiin jo vuonna 1916 ja siitä lähtien miljoonat eläimet ovat kärsineet tarkkaan varjelluissa kokeissa. Lampaita, sikoja, vuohia, hiiriä, rottia, marsuja, apinoita, koiria ja kissoja käytetään testaamaan aseiden tuhovoimaa ja sodankäynnin kemikaalien sekä myrkkyjen vasta-aineiden vaikutuksia.

Atomiarkista myrkytyskokeisiin

Joka vuosi pelkästään Yhdysvalloissa noin 320 000 eläintä tapetaan puolustusvoimien laboratorioissa. Todellisuudessa luku on suurempi, sillä esimerkiksi ampumiskokeita ei merkitä tilastoihin ja tutkimus on salaista. Vuonna 1946 lähellä Bikinin atollia eteläisellä Tyynellämerellä 4000 lammasta ja vuohta lastattiin laivaan ja lähetettiin merelle. Meren alla räjäytettiin atomipommi, joka tuhosi eläimet. Armeijassa koetta kutsuttiin lempinimellä ”The Atomic Ark” (atomiarkki). Radioaktiivisia aseita on testattu myös tuoreissa kokeissa 2000-luvulla. Lukuisia resusapinoita on käytetty testeissä, joissa eläimiä säteilytetään voimakkaasti. Eläinten reaktioita seurataan tuntien tai päivien ajan. Säteilystä seuraa voimakasta pahoinvointia, huimausta, syljeneritystä ja jopa kuolema. Osalle apinoista on annettu oloa helpottavaa lääkettä, kontrolliryhmälle ei. Yhdysvaltojen ilmavoimat ovat testanneet 2000-luvulla myös elimistön selviämistä shokkitilasta vuodattamalla koe-eläiminä käytettyjä sikoja lähes kuiviin, ennen elvyttämisen aloittamista. Ne eläimet, jotka selvisivät, lopetettiin viiden vuorokauden kuluttua. Sotatutkimuksen nimissä tehdään myös monia kyseenalaisia kokeita. Esimerkiksi rottia on pakotettu hengittämään hiilimonoksidia (häkää), minkä hyvin ennestäänkin tiedetään olevan suurina pitoisuuksina tappava myös ihmisille. Yleisimmin eläimiä käytetään armeijoissa kuitenkin edelleen ampumavammojen testaamiseen. Vuonna 1983 yleisön painostuksen seurauksena Yhdysvaaltain kongressi rajoitti koirien käyttöä ampumiskokeissa, mutta vuohien, sikojen ja lampaiden käyttö kokeissa jatkuu edelleen. Muita sotilastarkoituksissa tehtäviä kokeita ovat mm. nälkiinnyttäminen, myrkyttäminen, huume- ja alkoholitestit, savulle, puhtaalle hapelle ja myrkkykaasuille altistamiset sekä kehon reagointia paineenvaihteluun mittaavat kokeet.

Salaiset kansiot

Sotatarkoituksiin tehdyistä eläinkokeista on hyvin hankalaa saada tietoa, sillä ne on ilmoitettu lähes poikkeuksetta salaisiksi kaikkialla maailmassa. Kokeiden tuloksia julkaisevista tieteellisistä lääketieteen ja toksikologian alan julkaisuista kuitenkin selviää, että niitä on tehty niin tuliaseiden kuin kemikaalien testaamiseen. Sotatarkoituksiin tehdyt kokeet voivat olla todella kivuliaita, kallita ja epäluotettavia. Ennen kaikkea ne ovat turhia, sillä eläimillä tehtyjä kokeita ei voi koskaan suoraan soveltaa ihmisiin.
Myös Suomen Puolustusvoimat tekee ampumiskokeita sioille. Anestesiassa oleviin sikoihin ammutaan pistoolein eri tasoisia ampumavammoja. Kokeet tehdään eläville sioille, jotta verenkierto vastaisi todellisia oloja. Testin jälkeen sika lopetetaan lisäämällä nukutusainetta sen verenkiertoon. Puolustusvoimat anoo luvat kokeisiin Eläinkoelautakunnalta, mutta kokeiden määristä ei ole tarkkaa tietoa.

TIESITKÖ?

Eläimet rintamalla

Miljoonien eläinkokeiden lisäksi eläimiä käytetään myös sota-alueilla monissa vaarallisissa tehtävissä. Surullinen tosiasia on, että eläimiä käytetään usein niin kauan kun niistä on hyötyä ja konfliktin lauettua ne hylätään oman onnensa nojaan. Ensimmäisen maailmansodassa rintamalle ratsastettiin tuhansin hevosin, sillä nykyisenkaltaisia sota-ajoneuvoja ei ollut vielä kehitetty. Sodan jälkeen suurin osa hevosista hylättiin kuolemaan tai myytiin edelleen työhevosiksi siirtomaihin. Monet eläimet olivat vanhoja eivätkä kestäneet raskasta työtä vieraassa ilmastossa.
Myös nykyään ihmiset, joita konflikti uhkaa jättävät usein pakon edessä kotieläimensä tai lemmikkinsä oman onnensa nojaan. Vuonna 2003 sadat israelilaisperheet pakenivat Tel Avivin lentokentälle ja hylkäsivät lemmikkikoiransa moottoritien varteen. Useat eläimet kuolivat tai muodostivat villiintyneiden koirien laumoja, jotka viranomaiset myöhemmin hävittivät. Koulutetut miinanraivaajat
Toisen maailmansodan aikana hiiriä ja kanarianlintuja käytettiin paljastamaan vihollisten myrkkykaasuja ja koiria käytettiin miinanraivaustehtäviin. Tarkan kuuloaistinsa ansiosta koirat pystyivät paljastamaan myös lähestyviä viholliskoneita ennen ihmisiä. Nykyään maamiinojen raivauksessa käytetään koirien lisäksi koulutettuja rottia ja sikoja. Eläin saadaan pysymään uskollisena antamalla sille ruokaa vain tehtävän suoritettuaan.
Yhdysvaltain armeija käyttää myös merileijonia paljastamaan vedenalaisia vihollisen sukeltajia. Kun merileijonat eivät ole ”työssä” niitä pidetään aitauksissa, missä ne eivät voi uida, leikkiä tai metsästää.
Myös delfiinejä on koulutettu etsimään merimiinoja. Koulutettuja delfiinejä kuljetetaan laivoissa tai lentokoneissa eri sotakohteisiin. Sotatoimissa käytettävät delfiinit ovat uhka paikallisille luonnonvaraisille delfiinipopulaatioille, sillä viholliset tappavat kaikkia delfiinejä pelätessään niiden olevan tiedustelutehtävissä.

Uskolliset pelastajat

Molemmissa maailmansodassa koiria koulutettiin etsimään kadonneita, kaatuneita ja haavoittuneita sotilaita. Koiria käytetään myös edelleen etsimään siivilejä pommitetuista rakennuksista.
Muutamia eläimiä on myös palkittu kunniamerkein ja mitalein. Yksi näistä on Judy-koira, joka toisessa maailmansodassa paljasti Yhdysvaltain laivastolle lähestyviä japanilaishävittäjiä. Laivan miehistön jouduttua sotavangeiksi Judy pelasti vankeja salakuljettamalla heille ruokaa ja johtamalla vartijoiden huomiota toisaalle.

 
EEVA SUHONEN

LISÄTIETOA: http://www.animalaid.org.uk/images/pdf/booklets/war.pdf

Copyright © Animalia ry