"Supi Suomalainen" kertoo supikoiratarhauksen ongelmista

 
Animalian uusi turkiskampanja ’Supi Suomalainen’ käynnistyy vauhdilla syyskuun alussa. Uuden kampanjan tunnuseläimeksi on valittu supikoira – eikä syyttä: Supikoira on usein unohdettu turkiseläin, jonka tarhaukseen liittyy monia vakavia epäkohtia.
 
Syyskuun alussa avautuvat kampanjan nettisivut osoitteessa http://www.supisuomalainen.fi/. Nettisivuille on koottu tietoa supikoiran tarhauksesta, supikoiran luonnollisesta käyttäytymisestä ja tarhauksen aiheuttamista hyvinvointiongelmista. Sivuilla on myös toimintavinkkejä, miten jokainen voi vaikuttaa osaltaan siihen, että supikoiran ja muiden turkiseläinten tarhaus loppuisi Suomessa.

Kampanjaan kuuluvaa esitettä voi tilata maksutta Animaliasta. Esitteeseen on koottu faktoja supikoiran tarhauksesta meillä ja muualla. Esitteessä on lisäksi irrotettava vetoomuskortti, jonka voit viedä vaatekauppaan. Vetoomuskortilla kauppiaita kannustetaan siirtymään turkittomaan tuotepolitiikkaan.
 
Animaliasta on tilattavissa myös pieni käyntikortti, jonka voit antaa vaikka kaverille vinkiksi vierailla Animalian kampanjasivuilla.
 
 

Supikoiratarhaus kasvaa Suomessa
 

Suomessa tarhattiin viime vuonna noin 130 000 supikoiraa. Määrä on yli 30 000 supikoiraa enemmän kuin vielä edellisvuonna. Supikoiratarhauksen määrä on ollut Suomessa viime vuosina kasvussa siinä, missä useat Länsi-Euroopan maat ovat samanaikaisesti rajoittamassa voimakkaasti turkistarhausta.
 

Suomen linja on Animalian mielestä huolestuttava: Suomen lisäksi supikoiria tarhataan maailmassa vain Puolassa ja Kiinassa – maissa, jotka ovat ennemmin tunnettuja laiminlyönneistään kuin edistysaskelista eläinsuojeluasioissa.
 

Vuonna 2001 EU-komissio julkaisi tieteellisen raportin turkistarhauksesta EU:n alueella. Raportin supikoiraa käsittelevässä osassa todettiin, että supikoiran käyttäytymisestä tiedetään niin vähän, että lajia ei tulisi tarhata turkistarhoilla lainkaan. Tästä huolimatta Suomi panostaa voimakkaasti supikoiratarhaukseen. Tänä kesänä turkistarhausyritys Botnia Fox oy sai ympäristöluvat uusille jättimäisille turkistarhoille Evi- ja Kortesjärvelle. Toteutuessaan hanke on Euroopan suurin turkistarha ja siellä tullaan kasvattamaan kettujen ohella todennäköisesti myös supikoiria.
 
 

Hyvinvointiongelmat näkyvät tarhoilla
 
Supikoiraa on Suomessa tarhattu noin 30 vuoden ajan. Näin lyhyessä ajassa eläimen perimässä ei tapahdu muutoksia, joten supikoira (lat. Nyctereutes procynoides) on käytännössä siis sama eläin kuin metsissä elävä serkkunsa.
 

Supikoira on eläimenä lähtöisin Aasiasta, Suomea lämpimimmiltä leveysasteilta. Suomen luonnossa supikoira onkin kehittänyt lajilleen poikkeuksellisen tavan: Maamme kylmän talven ajan supikoira kerää voimia nukkumalla talviunta. Turkistarhoilla tämä on kuitenkin mahdotonta.

Supikoiran tarhaukselle ei ole erillisiä määräyksiä, vaan lajiin sovelletaan kettutarhauksessa käytettyjä säännöksiä. Supikoiralla on esimerkiksi häkissä tilaa 0, 8 m2, kun se luonnossa vaeltaa laajallakin alueella ja kaivaa pesäkolonsa usein mäyränkolojen yhteyteen. Supikoirauros lisäksi huolehtii tyypillisesti pienistä pennuista emon etsiessä ruokaa, mikä turkistarhoilla on mahdotonta.
 

 
Ei ole olemassa eettistä turkista
 

 
Kampanjallaan Animalialla tavoittelee myös kansainvälistä huomiota. Erityisesti EU-tasolla on tärkeää kiinnittää huomiota siihen tosiasiaan, että Suomi toimii tarhaa supikoiria muiden EU-maiden rajoittaessa tarhausta. Suomi pitää myös kyseenalaista ykkössijaa supikoiran tarhauksessa. Puolassa supikoiria tarhataan vuosittain noin 30 000. Useimmat EU-maat ovat kieltäneet supikoiratarhauksen eläinten hyvinvointisyistä.
 
Animalia pyrkii kiinnittämään Suomen tilanteeseen huomiota mm. pohjoismaisten ja balttilaisten yhteistyöjärjestöjensä kautta. Nämä järjestöt pitävät Suomen tilannetta esillä omien maidensa medioissa. Suomalaisia turkiksia myydään ulkomailla usein sertifioituina, jopa muita ”eettisempinä” turkiksina. Siksi on tärkeää muistuttaa, että turkistarhaukseen liittyy aina eläinten tarpeetonta kärsimystä.
  
Yhdysvalloissa on parhaillaan vireillä supikoiran turkkien tuontikielto maahan. Kieltoa valmistellaan eläinten hyvinvointisyistä. Lisäksi supikoiran turkista on hankala erottaa koiran turkista edes tullien tarkoilla dna-testeillä. Turkisala on tietoinen ongelmasta ja pyrkii sinnikkäästi hävittämään viitteet supikoiran alkuperästä puhumalla supikoirasta sanoilla suomensupi tai englanniksi raccoon.
  
 
Talvitakki ei kaipaa turkista
  
Alkusyksystä kauppoihin ilmestyvät taas tämän vuoden talvitakit. Yhä useammassa niistä on käytettynä koristeina turkiksia hupuissa ja hihansuissa. Monissa takeissa ei lue turkiksen alkuperää tai edes mainintaa, että vaate sisältää turkista. Myös supikoiran turkista käytetään takkien koristeissa.
 
Takin hinta ei välttämättä kerro, sisältääkö vaate turkista vai ei. Hinta saadaan poljettua alas tuottamalla takit halvemman työvoiman maissa ja myymällä ne sitten edelleen Euroopassa. Usein myös myyjillä voi olla hatarat tiedot takin – ja somisteiden – alkuperästä.
 
Jos takin alkuperästä ja eettisyydestä ei ole varma, voi ottaa mukaan ostoksille esimerkiksi kansainvälisen turkittomien vaateliikkeiden Fur Free Retailer –listan. Animalia on kerännyt listalle liikkeitä syksystä 2006 alkaen ja tällä hetkellä listalla on jo 36 liikettä. Liikkeet tunnistat turkittomasta kettumerkistä.
 
Kampanjasivut aukeavat syyskuussa: http://www.supisuomalainen.fi/ Esitteiden tilaukset: animalia@animalia.fi tai (09) 720 65 90.
 
 
EEVA SUHONEN
  
Toimi ja vaikuta!
  
Oulun alueosasto järjesti kesäkiertueen yhteydessä oman häkkitempauksen, joka houkutteli paikalle mukavasti uteliaita. Häkin piirustukset saatiin Animaliasta ja runko nikkaroitiin vapaaehtoisvoimin. Turkishäkin tarkoituksena on osoittaa ihmisille, miten turkiseläimet käytännössä elävät tarhoilla. Halukkailla on mahdollisuus myös koettaa häkissä olemista. Tässä on hyvä toimintavinkki myös muille Animalian alueosastoille ja aktiiveille!
  
Syksy on hyvää aikaa kirjoittaa myös mielipidekirjoituksia alueesi sanomalehtiin. Kirjoituksessa voi esimerkiksi muistuttaa talvitakkien koristeista, joiden tuotanto on edellyttänyt miljoonien eläinten pitämistä turkistarhoilla. Myös supikoiratarhauksen epäkohtia on tärkeää tuoda esiin. Voit tarkistuttaa mielipidekirjoituksen lähettämällä sen Animaliaan osoitteella eeva.suhonen@animalia.fi
  
Voit tukea kampanjaa myös ostamalla uusia kampanjatuotteita ja liittymällä kampanjan Supi Suomalainen –facebook ryhmään.
   

Copyright © Animalia ry