Arjen vaikuttavat valinnat
Eläinten hyvinvointiin ei vaikuteta pelkästään järjestöissä, politiikan keinoin tai direktiivein. Tuotantoeläinten kannalta vaikuttavimmat valinnat tekee jokainen lähempänä kuin usein tulee ajatelleeksi - ruokakaupassa.
 |
Ruokaostoksilla tulee harvoin miettineeksi, että elintarvikkeiden tuotannossa ja kulutuksessa pyörii valtava liikevaihto. Pelkästään Suomessa ruokaan käytetään vuosittain miljardeja euroja. Jokaisen yksittäisen kuluttajan valinnoilla onkin yhteen laskettuna olennainen vaikutus myös siihen, millaista elämää toivoo tuotantoeläinten viettävän. Toivo, 1v, on vielä onnellisen tietämätön arkisten valintojen vaikeudesta, kun hänen äitinsä Hanna Lehto tekee päivän ruokaostoksia.
Etikkaa ja etiikkaa
Hannan ystävä Maria Ruottu on myös tullut ostoksille. Molemmille kotia lähellä oleva keskisuuri lähimarketti on tuttu arkiruokien ostospaikka. Yleensä ostoksista haluaa suoriutua nopeasti, mutta tällä kertaa pysähdytään pohtimaan omien valintojen eettisyyttä.
”Nuorelle perheelle hinta on aika ratkaiseva tekijä. Mutta ei se kyllä tarkoita, että hinta aina ajaisi etiikan edelle”, filosofian opettajaksi valmistunut Hanna pohtii.
”Opiskelijana hinta tietysti vaikuttaa, mutta suosin kotimaisia tuotteita tai luomua, jos ero ei ole hurja. Esimerkiksi maksan mielelläni euron hintaeron luomumunien hyväksi,” antropologiaa opiskeleva Maria kertoo.
Sana eettinen voi silti tuntua abstraktilta käsitteeltä ruokakaupan hyllyviidakossa. ”Eettinen valinta on käytännössä sitä, että miettii, onko ruoan tuotannossa riistetty ihmisiä tai eläimiä. Ympäristön takia yritän myös välttää yksittäispakattuja tuotteita,” Maria miettii.
”Meidän perheessä eettinen valinta tarkoittaa luomu- ja Reilun kaupan tuotteiden suosimista”, Hanna konkretisoi. Tutkimusten mukaan ruoan eettinen tuotanto onkin selvästi alkanut kiinnostaa suomalaisia: Viime vuonna suomalaiset ostivat Reilun kaupan tuotteita enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja menekki kasvoi peräti 104 prosenttia edellisvuodesta.
Suurimmassa osassa elintarvikkeita ei kuitenkaan ole Reilun kaupan –tapaista tuotemerkkiä, joka selkeyttäisi valintojen tekemistä.
”Rehellisesti sanottuna joka tuotteen kohdalla en jää tutkimaan pakkausta loputtomiin. Usein tulee fiiliksillä valittua, pitääkö tuotteesta ja onko se tuoreen näköistä”, Maria tunnustaa.
Kauppa vaikuttaa valintoihin
Tuore ACNielsenin Shopper Trends -tutkimus osoittaa, että suomalainen kuluttaja haluaa ostaa kaiken tarvitsemansa samasta ostopaikasta. Kehitys on vienyt myös yhä suurempien automarkettien keskittymiin – lähikauppojen tuotevalikoiman kustannuksella.
”Vaikka pyrin suosimaan eettistä vaihtoehtoa, en lähde erikseen hakemaan tuotetta kaukana olevasta suurmarketista, jos sellaista ei lähikaupasta löydy,” Maria vahvistaa.
Myös kaupan hyllyjen asettelu vaikuttaa yllättävän paljon siihen, mitä valintoja kuluttajalle tarjotaan. Tietyn kauppaketjun liikkeissä tuotteet on aseteltu saman kaavan mukaan, jotta kuluttajan olisi helpompi löytää tutut tuotteet kassalle kannettaviksi. Kätevää, mutta asettelu ei usein suosi eläinystävällisten valintojen tekemistä.
”Voisi olla helpompaa, jos luomutuotteet tai vegaaniset tuotteet eivät olisi aina siellä viimeisessä nurkassa tai oudoissa paikoissa. Kaikista lähikaupoista niitä edes tahdo löytyä,” Hanna harmittelee. Tällä kertaa tyytyminen oli savutofuun, sillä tofuleikkeleitä ei etsimisestä huolimatta ollut valikoimissa.
Hannan ja Marian lähikaupassa huomiota kiinnitti muun muassa luomumunien sijoittelu hankalasti ylimmälle hyllylle. Kätevästi käden ulottuvilla olevia häkkimunia oli ostettu selkeästi eniten.
Keltaisessa tarjouskyltissä kuluttajalle tarjottiin puolestaan Shanghain broilerinkoipea 1,99 euron valmispakkauksissa. Harvalle kuluttajalle tarjous merkitsee kananpojan lyhyttä elämää ahtaassa tehokasvattamossa.
Kuluttajakasvatusta kouluihin
Sekä Hanna ja Maria ovat yhtä mieltä siitä, että eniten kulutusvalintoihin vaikutetaan kotikasvatuksella. Harvalla kaupunkilaisella on nykyään kunnollista käsitystä siitä, mistä ruoka lautasille tulee. Ainoaksi kosketukseksi tuotantoeläimiin jää helposti maitopurkin kyljessä hymyilevä sarjakuvalehmä tai mainoksessa tepsutteleva kananpoika.
”Opiskelin yläasteella maa- ja metsätiedettä valinnaisaineena. Silloin vierailtiin häkkikanalassa ja tutustuttiin maidontuotannon ongelmiin. Sen jälkeen omat asenteet muuttuivat”, Hanna muistelee valveutumistaan.
”Opettajan sijaisena olen törmännyt kaupunkilaislapsiin, jotka eivät ole tienneet, että maitotuotteet ovat eläimistä lähtöisin. Itse olen kotona kasvanut aika pitkälti luomuajatteluun,” Maria kertoo.
Molempien mielestä kouluissa voitaisiin käydä enemmän läpi tehotuotannon ongelmia. Nyt käsitykset jäävät helposti satunnaisten dokumenttien tai opetusohjelmien varaan. Myös pakkausmerkintöjen tavaamiseen tarvittaisiin lisää opetusta.
”Itse kyllä niitä pystyn lukemaan, mutta esimerkiksi isälläni on jo hankaluuksia pysyä perässä”, Hanna kuvailee.
”Kuluttajalta vaatii yhä enemmän taitoa lukea, mitä mainossanat pakkauksessa tarkoittavat. Ei kai kukaan enää mainosta munia häkkikanojen munina, vaan hehkuttaa, mikä niissä on hienoa, hyödyllistä, onnellista ja terveellistä”, Maria kritisoi.
Hanna ja Maria myöntävät silti, että myös omat käsitykset luomusta perustuvat pitkälti mielikuviin.
”En ole koskaan käynyt luomutilalla, mutta käsitykseni on, että eläimillä on lajityypillisemmät olot ja enemmän tilaa. Rehuihin ei ole lisätty antibioottia tai viljelyssä käytetty myrkkyjä,” Maria kertaa.
Jostain syystä luomu silti ei vedä kotimaisia kuluttajia. Esimerkiksi uusia luomumaitotiloja ei olla perustamassa heikon kysynnän vuoksi ja tällä hetkellä Valio joutuu sekoittamaan tiloilta tulevasta luomumaidosta lähes puolet tavallisen maidon sekaan. Liekö suomalaisten heikon luomun kysynnän taustalla mielikuva kotimaisen tuotannon puhtaudesta.
”Suomessa yksiköt ovat suhteellisen pieniä, mutta on suomalaisessa tuotannossa varmaan paljonkin ongelmia. Esimerkiksi Britanniassa olen nähnyt, että monet eläimet saavat laiduntaa ympäri vuoden,” kumoaa Maria luottamuksen kotimaisen tuotannon paremmuuteen. ”Mutta toki kotimaisten tuotteiden ja lähiruoan suosiminen vähentää turhaa kuljetusrumbaa.”
Eettisten kuluttajien joukko kasvaa
Kurkistus Hannan ja Marian kauppakoreihin viittaa vihreisiin valintoihin: Perunoita, vihanneksia, savutofua, hedelmä-Semperiä. Marian kauppakassiin mahtui lisäksi sieniä, salaattia, luomumunia ja poronkäristystä, jota Maria pitää eettisimpänä lihavaihtoehtona. Molempien valinnat eivät kuitenkaan heijasta yleistä trendiä, sillä Gallup Elintarviketiedon tekemän tutkimuksen mukaan lihankulutus Suomessa kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2005 Suomessa kulutettiin lihaa 175 700 tonnia, noin 73 kiloa kansalaista kohti vuodessa.
Silti myös niiden kuluttajien joukko, jotka ottavat huomioon valintojen eettiset seuraukset, on sitkeässä kasvussa. Luomun, kasvissyönnin ja lähiruoan suosiminen tukee myös tuotantoeläimille parempaa tulevaisuutta. ”Olen kyllä ajatellut, että tulevaisuudessa voisi kasvattaa suuremman osan ruoastaan itse, suosia lähiruokaa ja asua ehkä maallakin”, Maria maalailee. Ehkä Toivon sukupolvelle tämä voi olla arkipäivää.
EEVA SUHONEN
TIESITKÖ:
• Broilerinkulutus on lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Kun vuonna 1995 broilerinkulutus suomalaista kohden oli vajaat 8 kiloa, viime vuonna luku oli jo yli 13 kiloa. Samassa ajassa kalkkunan kulutus on noussut puolesta kilosta 2,6 kiloon. (Gallup elintarviketieto)
• Vuoden 2005 kananmunatuotannosta 87,6 prosenttia tuotettiin häkkikanaloissa, 10,1 % lattiakanaloissa ja 2,3 % luomukanaloissa. Kananmunia kulutettiin 9,3 kg henkeä kohti. (Tike) • Kaikkiaan vuonna 2005 käytettiin nestemäisiä maitotuotteita henkeä kohti 188,5 kiloa. (Tike)
• Vuonna 2005 tuoreiden vihannesten kulutus kasvoi kaksi kiloa edellisvuodesta eli 55,1 kiloon henkeä kohti. Kaikkiaan vuonna 2005 käytettiin vihanneksia 68,4 kiloa henkeä kohti.
• 83 prosenttia miesopiskelijoista syö erittäin mielellään tai mielellään liha- tai broileriruokia. Naisopiskelijat pitävät kasvisruuista, 56 prosenttia heistä valitsee lautaselleen mieluiten kasvisruokia. (Finfood Lihatiedotuksen teettämä tutkimus)
Copyright © Animalia ry