Aikaisempia kampanjoita

Arvokas valinta -kampanja (kevät 2007)

Animalian kiitetty Arvokas valinta -kampanja kokosi kampanjasivuille tärkeitä syitä ryhtyä kasvissyöjäksi. Kasvissyönti kannattaa ja on arvokas valinta niin eläinten, ympäristön kuin oman terveyden kannalta.

Koe-eläinkampanja (Kesä 2007)

Animalia kampanjoi kesällä 2007 koe-eläinten puolesta. Kampanjaan liittyen Animalian infoteltta kiertää Suomen kaupunkeja touko-, kesä- ja elokuussa. Kiertueen tavoitteena on kertoa ihmisille eläinkokeista sekä niille vaihtoehtoisista menetelmistä. Teltalta ihmisillä on mahdollisuus saada tietoa kampanjasta sekä uusiutuvasta koe-eläindirektiivistä ja tulla muutenkin keskustelemaan eläinsuojeluun liittyvistä kysymyksistä.

Animalian kesäkampanjan symbolina käytetään apinaa, sillä EU:ssa ollaan parhaillaan uudistamassa koe-eläindirektiiviä, johon on mahdollista saada kielto kädellisten käytölle koe-eläiminä. EU:ssa käytetään vuosittain 10 000 kädellistä kokeisiin, myös Suomessa apinoilla tehtävät kokeet ovat laillisia. EU:n suorittaman kansalaisille suunnatun koe-eläinkyselyn mukaan yli 80 % vastaajista suhtautui kielteisesti apinakokeisiin.

Ink not mink -kampanja (Syksy 2006)

Ink not mink on Animalian uusi, laaja turkissomisteiden vastainen kampanja. Nuorille ja nuorille   aikuisille suunnatulla kampanjalla Animalia haluaa kiinnittää huomiota

jatkuvasti yleistyvään turkissomisteiden käyttöön vaateteollisuudessa.

Kampanjassa mukana ovat tähdet Kim Herold, Jimi Pääkallo, Mehdi Younes ja Tidjan. Tähdet seisovat asian takana ja ovat mukana levittämässä kampanjaviestiä: Jokainen voi vaikuttaa asenteellaan ja valita yksilöllisen tavan koristaa itseään. Turkiseläinten nahkoja ei tarvita.

Ink not mink -kampanja oli esillä ulkomainoksina kadunvarsilla ja bussipysäkeillä kymmenessä kaupungissa marraskuun toisella viikolla. Kampanja on saanut runsaasti positiivista palautetta
tuoreesta ilmeestään ja se on ollut esillä mediassa niin aikakauslehdissä kuin televisiossakin.

Animalia haluaa korostaa kampanjalla erityisesti kuluttajan aktiivista roolia. Kuluttajia pyydetään antamaan palautetta vaateliikkeille ja pyytämään liikkeitä sitoutumaan turkittomaan politiikkaan. Kuluttajan avuksi on painettu esitteitä, joista voi leikata irti vaateliikkeeseen vietävän palautekortin. Kampanjaesitteitä voi tilata Animaliasta, animalia [at] animalia.fi. Kampanjalla on myös omat  nettisivunsa, joilla kerrotaan lisää turkissomisteisiin liittyvistä ongelmista ja turkiseläinten elämästä. Sivuilla voit lähettää myös ystävällesi nettikortin, jolla kerrot hänellekin Animalian kampanjasta.

Kampanjan osana Animalia lanseerasi syyskuussa 2006 turkittoman merkin, joka on tarkoitettu vaateliikkeille ja vaatteiden jälleenmyyjille.

Jo 15 suomalaista liikettä on jo sitoutunut olemaan myymättä turkiksia tai turkissomisteita tuotteissaan. Turkittomat liikkeet löydät täältä.

Broilerikampanja (2005)

Broileri on Suomen ylivoimaisesti runsaslukuisin tuotantoeläin – vuosittain teurastetaan 51 miljoonaa yksilöä. Suomalaisilla tiloilla on kerrallaan keskimäärin 40 000 lintua, jotka kasvatetaan turvepohjaisissa ikkunattomissa halleissa lähes tauottomassa valaistuksessa. Vaikka broilerit ovat vapaina, rajoittaa ahtaus niiden liikkumista ja normaalia käyttäytymistä – yhdellä linnulla on kasvatuskauden loppuvaiheessa käytössään alle A4-arkin verran liikkumatilaa. Hallissa ei myöskään ole orsia tai muita virikkeitä, jotka vähentäisivät lintujen kokemaa stressiä ja turhautumista.

Broilerit ovat lihantuotantotarkoitukseen jalostettuja kanoja, jotka kasvavat huomattavasti munijakanoja nopeammin. Vajaan kahden kilon teuraspainonsa broilerit saavuttavat vain viisiviikkoisina poikasina. Luonnottoman nopea kasvuvauhti ja lihasten paino ehtivät silti aiheuttaa monille sydämen toimintahäiriöitä ja hengitystietulehduksia sekä tuskallisia luusto- ja jalkavikoja. Ennen teuraaksi päätymistä Suomessa kuolee eri syistä kasvattamoissa tai teuraskuljetusten aikana vuosittain yli miljoona broilerikanaa.

Erittäin intensiivisestä tuotannosta huolimatta Suomessa eikä EU:ssa ei ole vielä sitovaa lainsäädäntöä siitä, miten broilereita tulisi kasvattaa. EU:n komissio antoi kesällä 2005 ehdotuksensa broileridirektiiviksi. Valitettavasti tämä ehdotus ei tartu suurimpiin hyvinvointiongelmiin, jalostukseen ja virikkeettömään ympäristöön. Tilanahtauteenkin ehdotus tarjoaisi vain vähäistä parannusta. Suomi ei direktiiviä koskevissa neuvotteluissa ole pyrkinyt edistämään hyvinvointia. Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi ei ole edes valmis alentamaan broilereiden kasvatustiheyttä EU-komission ehdottamaan maksimitiheyteen.

EU-komission tieteellisen komitean raportti broilereiden hyvinvoinnista (pdf)
(Scientific Committee on Animal Health and Animal Welfare: The Welfare of Chickens Kept for Meat Production (Broilers), 21.3.2000). Komitea toteaa, että suurin osa broilereiden hyvinvointiongelmista johtuu jalostuksesta, jolla on pyritty mahdollisimman nopeaan kasvuun ja runsaaseen lihantuotantoon.