Kosmetiikkadirektiivi

Toisin kuin moni luulee, eläinten kärsimykset kosmetiikan eläinkokeissa eivät ole ohi. Uusia kosmetiikan ainesosia ja lopputuotteita testataan edelleen eläimillä, erityisesti EU:n ulkopuolella.

Monet mielipidekyselyt ja kansalaisvetoomukset osoittavat, että suurin osa EU-kansalaisista pitää aina vain uusien kosmetiikkatuotteiden kehittelyä huonona perusteluna eläinkokeille. Enemmistö toivoo kosmetiikan eläinkokeiden loppuvan kokonaan. EU onkin uuden kosmetiikkadirektiivin myötä rajoittanut voimakkaasti kosmetiikan eläinkokeita, ja tällä hetkellä on jo voimassa kielto tutkia ensisijassa kosmeettisiin tarkoituksiin käytettäviä ainesosia ja lopputuotteita eläinkokeilla EU:ssa.

Esimerkkejä kosmeettisten aineiden tutkimisessa käytettävistä eläinkokeista:

1. Draizen-testi eli silmänärsytystesti, jossa tajuissaan olevan kanin silmään laitetaan testattavaa ainetta.
2. Oraalinen myrkyllisyystesti, jossa eläimelle pakkosyötetään yhden kerran tai toistuvasti testattavaa ainetta, jotta nähdään sen myrkyllisyysvaikutukset.
3. Ihonärsytystesti, jossa testattavaa ainetta voidellaan eläimen, yleensä kanin tai marsun, paljaaksi ajellulle iholle.

Eurooppalaista lainsäädäntöä

Kosmetiikan testaamista, markkinointia ja myyntiä on säädelty eurooppalaisessa lainsäädännössä vuodesta 1976 asti. Ajatus eläinkokeista luopumisesta tuli lainsäädäntöön ensimmäisen kerran vuonna 1992, jolloin lainsäädäntöä muutettiin kuudennen kerran. Vuonna 2001 komissio päätti laatia seitsemännen muutoksen direktiiviin. Komissio ehdotti, että direktiivistä poistetaan eläinkokeilla testatun kosmetiikan myyntikielto ja kielletään vain kosmetiikan eläinkokeiden tekeminen EU:n alueella.

Animalia kampanjoi voimakkaasti muiden eurooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa komission ehdotusta vastaan. Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston neuvottelujen jälkeen myyntikielto pysyi mukana ja direktiiviä (76/768/EEC) muutettiin seitsemännen kerran vuonna 2003.

Direktiivin keskeiset näkökohdat

1. EU-maiden on täytynyt ottaa kosmetiikkadirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 11.syyskuuta 2004 mennessä. Uusi direktiivi pitää sisällään joukon sääntöjä, joista alla yhteenveto.
2. Vuoden 2004 syyskuusta lähtien lopputuotteiden testaaminen EU-alueella on kielletty.
3. Vuoden 2004 syyskuusta lähtien on kielletty sellaisten kosmetiikkatuotteiden markkinointi, joiden lopputuotteet tai ainesosat on EU:n ulkopuolella testattu sellaisten eläinkokeiden avulla, joille on EU:ssa hyväksytty vaihtoehtoiset menetelmät.   (Huom! Vaihtoehtoiset menetelmät tarkoittavat tässä yhteydessä eläinkokeita vähentäviä ja inhimillistäviä menetelmiä, joten tämä kielto ei tule estämään kuin muutaman eläinkokeen käytön.)
4. Vuoden 2009 maaliskuussa astui voimaan kosmetiikan ainesosien eläinkoekielto koko EU-alueella. 
5. Vuodesta 2009 kiellettiin sellaisten kosmetiikkatuotteiden myynti, joiden lopputuote tai ainesosa on testattu eläinkokeilla kolmea testiä lukuun ottamatta.  (EU-alueella testaus on siis kielletty, mutta EU:n ulkopuolella testauksia voidaan jatkaa. Myyntikielto koskee kuitenkin kaikkia tuotteita, jotka on testattu muilla kuin kolmella siirtymäajalla sallitulla testillä.)
6. Vuodesta 2013 kielletään jäljellä olevilla kolmella eläinkokeella (toksikokineettinen testi, lisääntymistoksisuustesti ja toistuvan annoksen toksisuustesti) testattujen kosmetiikan lopputuotteiden ja ainesosien myynti. Tämä kielto voi kuitenkin siirtyä, jos näille kolmelle eläinkokeelle ei löydetä tieteellisesti hyväksyttyjä vaihtoehtoja.

Tämä tarkoittaa, että EU:ssa myytävät, mutta EU:n ulkopuolella kehitetyt kosmetiikkatuotteet ja niiden ainesosat tulee testata vaihtoehtoisin menetelmin, kun direktiivin kiellot on otettu käyttöön EU:ssa.  Tämä tarkoittaa myös sitä, että niin kauan kun eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä ei ole hyväksytty, täytyy EU:n ulkopuolisten kosmetiikkayritysten valita sellaiset testausmenetelmät, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän kärsimystä pienimmälle mahdolliselle määrälle koe-eläimiä, jos ne haluavat myydä tuotteitaan EU:ssa.

Animalian mielestä uusi direktiivi on askel oikeaan suuntaan, mutta myyntikiellon mahdollinen lykkääntyminen on vakava epäkohta. Niin kauan kun voimassa ei ole täysi ja välitön kosmetiikan eläinkoekielto yhdistettynä myyntikieltoon, Animalia jatkaa muiden eurooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa kampanjointia kosmetiikan eläinkokeita vastaan.

Kosmetiikkadirektiivin seitsemännessä muutoksessa ei myöskään ole huomioitu vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen tarvittavien taloudellisten ja tieteellisten resurssien lisäämistä.

Seitsemännen muutoksen hyväksymisestä lähtien kosmetiikkateollisuus ja Ranskan hallitus ovat pyrkineet estämään testi- ja myyntikiellon toteutuksen. Tämän vuoksi Animalia jatkaa ECEAE:n ja muiden eurooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa työtä direktiivin toteutumisen ja välittömän testi- ja myyntikiellon puolesta.

Turvallisuus

Argumenttina kosmetiikan eläinkokeiden puolesta käytetään väitettä, että tuotteiden turvallisuus kuluttajille on taattava. Uuden eläinkokeilla testatun kosmetiikan myyntikielto ei kuitenkaan toisi riskiä kuluttajille. Kosmetiikkayritykset eivät edelleenkään voi tuoda markkinoille tuotteita, joiden turvallisuudesta ei olla varmoja. Kaikkien EU:ssa myytyjen kosmetiikkatuotteiden täytyy täyttää laissa määrätyt turvallisuusvaatimukset.

Kosmetiikkatuotteiden tulee ehdottomasti olla edelleenkin turvallisia. Kysymys ei siis kuulu, ovatko tuotteet edelleenkin turvallisia, vaan onko oikein käyttää yhä enemmän eläimiä uusien ainesosien kehittämiseen. Saatavilla on jo paljon hyvin toimivia ainesosia, joiden avulla voidaan kehittää loputtomasti uusia kosmetiikkatuotteita. Turvallisia ainesosia on markkinoilla jo yli 8000.

Loppuvatko kosmetiikan eläinkokeet kokonaan?

EU:n kielto on pakottanut myös esimerkiksi monet amerikkalaiset kosmetiikkayritykset ottamaan vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä käyttöön, koska muuten yritykset eivät saa markkinoida uusia tuotteitaan EU:ssa. Kiellon seuraukset ulottuvat siis kauemmaksikin kuin vain EU:n sisälle. USA ei kuitenkaan ole kieltämässä kosmetiikan eläinkokeita, mutta EU:n esimerkki toivottavasti luo paineita pysyä mukana kehityksessä.

Mikä kiellossa voi sitten mennä pieleen? Kiellon kiertäminen voi olla valitettavan helppoa. Teollisuuden oma arvio on, että 80-90 % kosmetiikan käyttämistä uusista ainesosista testataan monikäyttötarkoitukseen, eli yleensä lääketieteen nimiin. Moni lääkeyhtiö valmistaa myös jotakin kosmetiikkamerkkiä, jolloin kiellon kiertäminen käyttötarkoitukseen vedoten on helppoa. Samoin aukottoman valvonnan järjestäminen viranomaisten toimesta on vielä alkutekijöissään. Jos esimerkiksi maahantuotavien kosmetiikkatuotteiden osalta luotetaan vain maahantuovan yrityksen omaan sanaan, voidaan helposti mennä metsään. Kosmetiikan eläinkokeet kun ovat yleisiä vielä muualla maailmassa ja pakollisia esimerkiksi Kiinassa.

Animalia ylläpitää Suomen osalta eläinkokeettoman kosmetiikan listaa. Vaikka kielto on hieno edistysaskel ja se tulee vähentämään kauneudenhoidon takia kärsivien koe-eläinten määrää huomattavasti, jää järjestelmään kuitenkin vielä aukkoja. Animalian ylläpitämällä listalla olevia yrityksiä valvotaan sekä ainesosien että lopputuotteiden osalta, jotta eläinkokeettomuus pystytään todella varmistamaan. Myös jatkossakin listaa seuraamalla voi siis parhaiten varmistua siitä, että tuote on kehitetty täysin ilman eläinkokeita.