Botox ja eläinkokeet
Ryppyjä silottava hoitotoimenpide, jossa käytetään botuliinitoksiinia, on muodissa ympäri maailman. Muutamassa vuodessa siitä on tullut varsinainen yleisömenestys – ja suosio kasvaa yhä entisestään. Botox on yksi maailmalla käytettävistä botuliinitoksiinivalmisteista. Tällä hetkellä niitä valmistaa kolme yritystä:
• Allergan, tuotemerkit Botox, Botox Cosmetics, Vistabel
• Galderma, tuotemerkki Azzalure (kosmeettiseen käyttöön tarkoitettu versio Dysportista)
• Ipsen, tuotemerkki Dysport
• Merz, tuotemerkki Xeomin
Lisäksi Japanin, Kiinan ja Korean sisäisille markkinoille valmistetaan muitakin merkkejä.
Botuliinitoksiini on erittäin vaarallinen bakteerien erittämä hermomyrkky, joka estää hermojen ja lihasten välisen signaalinvälityksen. Kun sitä ruiskutetaan kasvolihaksiin, se lamauttaa nämä lihakset, mistä seuraa ryppyjen tasoittuminen.
Voinee ihmetellä, miksi ihmiset ylipäätään haluavat ruiskuttaa vaarallista myrkkyä kasvoihinsa. Valitettavasti kyseessä on samalla kuitenkin myös vakava eläinten hyvinvointiin liittyvä ongelma. Aineen vaarallisuuden takia jokaisen botuliinitoksiinierän teho on testattava eläimillä.
Kokeissa valmistetta ruiskutetaan hiirien vatsaan. Tämän seurauksena hiiret halvaantuvat ja kärsivät hengitysvaikeuksista, kunnes ne kolmen tai neljän päivän kuluttua kuolevat. Koe on tuskallinen ja siihen käytetään arviolta 600 000 hiirtä joka vuosi (5). Käytettyjen eläinten määrä kasvaa jatkuvasti, sillä Botoxin ja muiden botuliinitoksiinituotteiden kysyntä lisääntyy ja uusia tuottajia tulee markkinoille.
Eläinkokeettomia testausmenetelmiä on jo kehitetty, mutta ne ovat vain osittain käytössä. Onkin erittäin tärkeää tiedottaa ihmisiä tilanteesta ja lisätä valmistajien sekä viranomaisten painostusta, jotta vaihtoehtoisten menetelmien laillistaminen ja käyttöönotto nopeutuisi.
Kosmetiikan eläinkokeita on hyvin voimakkaasti rajoitettu EU:ssa, ja lopullinen myynti- ja testauskielto astuu voimaan vuonna 2013. Botuliinitoksiinia kielto ei kuitenkaan koske, koska se määritellään lääkkeeksi. Botuliinitoksiinilla onkin merkittäviä lääketieteellisiä käyttötarkoituksia, mutta se ei saisi silti oikeuttaa sitä, että tuotetta testataan eläimillä samalla myös kosmeettisiin tarkoituksiin, muiden kosmetiikan eläinkokeiden ollessa pian kokonaan kiellettyjä.
Kampanjointia vaihtoehtojen puolesta
Animalia kampanjoi yhdessä saksalaisen eläinkokeita vastustavien lääkäreiden Doctors Against Animal Experiments -järjestön kanssa sen puolesta, että eläimillä tehtävät Botox-testit lopetetaan ja korvataan muilla menetelmillä. Kampanjan tarkoituksena on tiedottaa aiheesta yleisöä ja mahdollisia käyttäjiä, saada valmistajat ja viranomaiset nopeuttamaan vaihtoehtoisten menetelmien laillistamista ja käyttöönottoa sekä poistaa hiirillä tehtävät analyysit European Pharmacopoeia –listalta.
Miten Botox testataan eläimillä?
Koska botuliinitoksiini on erittäin vaarallista, ainetta on laimennettava huomattavasti ennen sen käyttöä lääkkeenä. Valmistusprosessi voi kuitenkin aiheuttaa muutoksia aineen tehossa. Tämän vuoksi jokaisen erän teho on testattava ennen sen markkinoille laskemista. EU vaatii, että aine testataan eläimillä.
Ainetta ruiskutetaan hiirten vatsaan, ja jokainen hiiriryhmä altistetaan eri määrälle Botoxia tai muuta botuliinitoksiinivalmistetta. Tarkoituksena on saada selville, mikä annostus tappaa täsmälleen puolet hiiristä. Tätä pidetään aineen tehon mittana. Menetelmää kutsutaan LD50-testiksi (LD50 = kuolettava annostus, joka tappaa 50 prosenttia eläimistä).
Hiiret altistetaan tuskallisille kokeille. Ne halvaantuvat ja kärsivät näköongelmista sekä hengitysvaikeuksista. Kolmen tai neljän päivän kuluttua ne kuolevat tukehtumalla.
Jokaisen botuliinitoksiinituote-erän testaamisessa käytetään arviolta 100 hiirtä (2), mikä maailmanlaajuisesti tarkoittaa jo noin 300 000 eläintä joka vuosi. Määrä on jatkuvasti nousussa (1). Kemikaalien testauksessa on jo vuosien ajan ollut käytössä muokattuja LD50-testiprotokollia. Näissä testeissä tarvitaan vähemmän eläimiä, eivätkä ne ole yhtä kivuliaita. Näitä pieniäkään parannuksia ei kuitenkaan ole hyväksytty Botoxin testauksessa. Käytössä on klassinen LD50-testi, jonka päätepiste on eläimen kuolema.
Miten Botox-tuotteiden markkinat kehittyvät?
 |
Ihmiskeho tarvitsee kolmesta kuuteen kuukautta rakentaakseen lamaantuneet hermopäätteet uudelleen. Tällöin ryppyjä silottava vaikutus lakkaa ja toimenpide on tehtävä uudelleen. Jatkuva ruiskeiden tarve tekee potilaista pysyviä asiakkaita. Yksi ruiske maksaa 200-600 euroa, mikä tarkoittaa jopa kaksikymmenkertaista tuottoa lääkärille tai klinikalle (2).
Joukkotiedotusvälineiden mainostamasta Botox-buumista on tullut kannattavaa liiketoimintaa, jonka tuottavuus kasvaa vauhdilla. Vuonna 1993 Allergan-lääkeyhtiön maailmanlaajuinen myynti oli 25 miljoonaa dollaria. Vuoteen 2001 mennessä luku oli jo 310 miljoonaa dollaria. Botuliinitoksiinin hyväksyminen kosmeettiseen käyttöön nosti maailmanlaajuista menekkiä huomattavasti. Vuonna 2005 Allergan myi Botox-tuotteita 831 miljoonan ja vuonna 2008 jopa 1,3 miljardin dollarin edestä (2, 3, 4, 5). Merz-yhtiö puolestaan myi Xeomin-valmistetta 128 miljoonalla eurolla vuonna 2006. Ranskalainen Ipsen-yhtiö taas myi Dysport-valmistetta 142,5 miljoonalla eurolla vuonna 2008 (4, 5).
Botox oli Viagran jälkeen toiseksi myydyin lääke vuonna 2005 (3). Samana vuonna 43 prosenttia Botox-tuotteista käytettiin kosmeettisiin tarkoituksiin ja 57 prosenttia lääketieteellisiin tarkoituksiin (3).
Mitä on tehtävä?
Voit lukea lisää Botoxista ja sen valmistuksesta seuraavilta kampanjasivuilta (englanniksi):
The ugly truth about Botox (BUAV) mm. salaa kuvattu video koe-eläinlaboratoriosta, jossa tehdään Botox-kokeita
Doctors against animal testing -järjestön Botox-sivut
Botoxiin liittyvät ongelmat eivät ole vielä juurikaan suuren yleisön tiedossa, ja siksi tietoa niistä on levitettävä yhä edelleen. Jokaisen mahdollisen ostajan ja jokaisen plastiikkakirurgin ja ihotautilääkärin tulee tietää, että ryppyjen vastaisiin hoitotoimenpiteisiin liittyy eläimille kärsimystä aiheuttavia toimenpiteitä. Mitä enemmän Botoxia käytetään, sitä useamman eläimen on kärsittävä. Niin kauan kuin EU:n säädökset vaativat eläinkokeita, botuliinitoksiinituotteita tulisi boikotoida kosmeettisissa käyttötarkoituksissa.
Animalia työskentelee näidenkin eläinkokeiden lopettamiseksi.
Tavoitteena on botuliinitoksiinin suhteen:
• tiedottaa suurelle yleisölle botuliinitoksiinin käyttöön liittyvistä epäkohdista
• painostaa valmistajia nopeuttamaan eläinkokeettomien menetelmien kehittämistä, laillistamista ja käyttöä hiiritestien sijaan
• poistaa hiirillä tehtävä testi European Pharmacopoeia -listalta
Sinä voit auttaa!
• Älä käytä Botox- tai muita botuliinitoksiinituotteita
• Levitä tietoa botuliinitoksiinin eläinkokeista
• Kerää nimiä Botoxin vastaiseen vetoomukseen ja palauta täytetyt vetoomukset Animaliaan
• Kirjoita maa-ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (jari.koskinen(at)eduskunta.fi ) sekä kansanedustajille ja vaadi valtion rahallista tukea Tampereelle perustetulle Kansalliselle vaihtoehtomenetelmäkeskukselle! Kansanedustajien yhteystiedot löydät täältä.
• Lähetä vetoomuskirje botuliinitoksiinia kosmeettisiin tarkoituksiin valmistaville yrityksille. Valmiit kirjepohjat löydät täältä!
• Lähetä palautetta Suomen Plastiikkakirurgiselle yhdistyksille ja pyydä heitä vetoamaan botuliinitoksiinin valmistajiin eläinkokeiden lopettamiseksi. Palautelomake ja yhteystietoja löytyy täältä.
(1) Hans Bigalke, Medical School Hanover, in Swiss TV programme »Kassensturz«, 20 Nov 2007
(2) K. Botrill: Growing old disgracefully: The cosmetic use of botulinum toxin. 2003, ATLA 31, 381-391
(3) Allergan: Annual Report 2005, S. 8
(4) Pharmafirma Merz will in den Botox-Markt. Der Tagesspiegel, 2 Feb 2008
(5) S. Bitz: The Botulinum Neurotoxin LD50 -test: Problems and solutions. 2010, Altex 27 2/2010, s. 114-116.
