Apinat ovat erittäin älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä. Niiden tietoisuuden taso on korkea ja hyvinvointi vaatii toteutuakseen hyvin monipuolisen elinympäristön. Laboratorio-oloissa edes minimaalisen hyvinvoinnin toteutuminen on käytännössä mahdotonta. Kaikkien kädellisten kärsimyskyky on suuri ja tehtävät toimenpiteet aiheuttavat eläimille huomattavaa pahoinvointia ja stressiä.

Hyvinvointiongelmia lisäävät myös eläinten pito yksittäishäkeissä, henkilökunnan joissakin tutkimuslaitoksissa osoittama välinpitämättömyys apinoiden hyvinvointia kohtaan, kuljetukset maasta toiseen, EU:n ulkopuolelta tuotavien kädellisten epäilyttävät pito- ja hoitokäytännöt alkuperämaassa, pyydystäminen luonnosta, sekä toisinaan useiden toimenpiteiden suorittaminen samalla eläimellä.

Euroopan Unioni uudistaa parhaillaan koe-eläindirektiiviä 86/609. Direktiiviin on mahdollista saada kielto kädellisten käytölle koe-eläiminä. EU-komission suorittaman kansalaisille suunnatun kyselyn mukaan yli 80 % vastaajista suhtautui kielteisesti apinakokeisiin. Animalia kampanjoi asian puolesta yhdessä muiden eurooppalaisten eläinsuojelujärjestöjen kanssa.

Animalian tavoitteena on täysin eläinkokeeton maailma. Pyrimme tavoitteeseen asteittain ja katsomme, että ensisijaisesti on lopetettava eläimille eniten kärsimystä aiheuttavat ja saavutettujen tulosten kannalta turhimmat eläinkokeet.

Ihmisen ja muiden kädellisten välille ei voida tehdä selkeää eroa

Eläinkokeille haetaan usein oikeutusta ihmisen erityisasemasta, jonka uskotaan perustuvan ihmisen ylivertaisiin kykyihin muihin lajeihin verrattuna.
 
Käyttäytymistieteen, perinnöllisyystieteen, neurofysiologian, neurofarmakologian ja psykologian tieteenaloilla tehty tutkimus on kuitenkin osoittanut tämän olettamuksen perättömäksi: Ihmisen ja muiden kädellisten - etenkään ihmisapinoiden - välillä, ei voida tehdä selkeää rajan vetoa esimerkiksi lajien tietoisuuteen, oppimiskykyyn tai sosiaalisiin tai emotionaalisiin ominaisuuksiin perustuen. Myöskään kyvyissä tuntea kipua, ahdistusta tai kärsimystä ei ole todettavissa merkittäviä eroja.
 
Lajista riippuen apinoilla on todettu esimerkiksi seuraavia, usein vain ihmiselle tyypillisinä pidettyjä ominaisuuksia:

kyky tunteisiin
kiintymys perheenjäseniin
pitkäaikaiset sosiaaliset suhteet
tietoisuus itsestä erillisenä muista yksilöistä ja ympäristöstä
epäitsekkyys
kommunikointi ja tiedon välitys ilmeillä, äänillä ja eleillä
oppimiskyky tilannetta seuraamalla
kyky ymmärtää muistavansa
työkalujen teko ja käyttö
yhdyskuntien väliset kulttuuriset erot esimerkiksi eleiden merkityksessä
kasvien käyttö lääkinnällisiin tarkoituksiin
abstraktien symbolien käyttö kommunikointiin
kyky sosiaalisten tilanteiden manipulointiin omia tarkoitusperiä hyödyttäviksi
kyky harjoittaa vilppiä
numeroiden ymmärtäminen
ongelmien ratkaisu
kyky ymmärtää syitä ja seurauksia

On selvää, että eri lajien ominaisuudet eivät vastaa täysin toisiaan. Ei ole tarkoituksenmukaista väittää, että eri kädellislajien kyvyt olisivat identtisiä ihmisen tai muiden lajien kykyjen kanssa. Kaikille lajeille on kehittynyt evoluution myötä omia, niille tyypillisiä piirteitä. Oleellista on se, että moraalisesti merkittäviä perusteita ihmisen erottamiselle kaikista muista kädellislajeista on mahdotonta löytää.

Koeapinat ja niillä tehtävät kokeet

Määrä 
 

Suomessa ei tällä hetkellä käytetä apinoita eläinkokeissa. Niiden käyttöä ei kuitenkaan ole kielletty lailla. EU-alueella käytetään vuosittain noin 10 000 kädellistä koe-eläintä. Näistä noin 10 % on puoliapinoita. Luvussa eivät ole mukana ne eläimet, joita pidetään tutkimuslaitoksissa tai kasvatustiloissa odottamassa kokeisiin päätymistä. Näin ollen eläinkokeiden vuoksi kärsivien apinoiden ja puoliapinoiden lukumäärä on jatkuvasti huomattavasti suurempi.
 

Lajit

Useimmin eläinkokeissa käytettyjä kädellislajeja ovat marmosetit ja makakit. Muita lajeja ovat esimerkiksi tamariinit, hämähäkkiapinat ja oravasaimirit. Myös puoliapinoita, kuten sormieläimiä, käytetään tutkimuksessa.

Ihmisapinoita ei tällä hetkellä käytetä kokeisiin EU-alueella, joskaan laki ei sitä kiellä. Osa EU-maista on kieltänyt ihmisapinoiden koekäytön. Suomessa se on edelleen sallittua.
 

Alkuperä

EU:n julkaisemien tilastojen mukaan suuri osa kädellisistä koe-eläimistä tuodaan laboratorioihin EU:n ulkopuolisista maista. Osa  kasvatetaan EU-alueella. Eläimiä tuodaan esimerkiksi Mauritiukselta, Kiinasta, Indonesiasta, Vietnamista ja USA:sta. Kädellisiä pyydystetään näissä maissa myös luonnosta, joko suoraan myytäväksi kokeisiin tai synnyttämään poikasia koekäyttöön. Villien eläinten vangitseminen lisää kokeisiin liittyvää ongelmallisuutta.
 
Mannerten väliset pitkät kuljetukset aiheuttavat eläimissä pelkoa ja hyvinvointiongelmia: apinoita on raportoitu kuolleen kuljetusten aikana. BUAV:n tutkimus osoitti merkittäviä epäkohtia apinatarhoilla, joista kädellisiä tuodaan Euroopan tutkimuslaitoksiin.
 

Kokeet, joihin kädellisiä käytetään

Apinoilla testataan EU-alueella pääasiassa eri tuotteiden myrkyllisyyttä. Vuonna 2002 66 % kokeista oli myrkyllisyyskokeita. Osassa näistä kokeista eläimille aiheutetaan akuutteja ja voimakkaita myrkytysoireita, jotka johtavat eläimen kuolemaan tai kokeen päättämiseen eläimelle aiheutuvien oireiden perusteella. Osassa kokeista eläimelle annetaan pitkän ajan kuluessa pienempiä määriä myrkkyjä ja aiheutuvat oireet eivät ole yhtä voimakkaita.
 
Lisäksi kädellisillä tehdään paljon perustutkimusta (17 %) ja niitä käytetään lääkekehittelyssä (15 %). Perustutkimuksessa pääpaino on hermostollisten ja mielen häiriöiden tutkimuksessa. Pieni määrä apinoita käytetään myös esimerkiksi sairauksien diagnosointiin tai opetustarkoituksiin.
 

Apinakokeet eivät anna hyviä tuloksia

Vaikka apinat ovat läheistä sukuamme, niillä tehtävät kokeet eivät anna luotettavaa tietoa sovellettavaksi ihmiseen. Monet apinoilla tutkittavista ihmisen taudeista eivät esiinny näissä lajeissa. Esimerkkeinä mainittakoon Parkinsonin tauti ja AIDS. Näitä tauteja pyritään mallintamaan muissa kädellislajeissa aiheuttamalla muutoksia eläimen elimistössä keinotekoisesti.
 
Esimerkiksi ihmiselle tyypillistä Parkinsonin tautia tutkitaan apinoissa aiheuttamalla niille aivovaurioita hermostomyrkyin. Aikaansaadut muutokset eroavat merkittävästi parkinsonintautipotilailla esiintyvistä muutoksista. Huomiotta jäävät täysin syyt, jotka altistavat ihmisen taudille. Eläinkokeiden sijaan tulisikin painottaa esimerkiksi ihmispotilaiden elintapojen, geeniperimän ja muiden taudille altistavien tekijöiden kartoittamista ja etsiä siten keinoja taudin ennaltaehkäisemiseksi.
 

Myrkyllisyyskokeille on vaihtoehtoja

Suurin osa kädellisillä tehtävistä kokeista pyrkii arvioimaan erilaisten aineiden myrkyllisyyttä ja turvallisuutta ihmiselle. Samojen kemikaalien haitallisuudessa eri lajeille on huomattavaa vaihtelua ja onkin todettu, että apinakokeet, sen paremmin kuin muilla lajeilla suoritetut kokeet, eivät anna luotettavia tuloksia sovellettavaksi ihmiseen.
 
Myrkyllisyyskokeille on kehitetty jo melko paljon vaihtoehtoja. Ihmiskudosta käyttävillä soluviljelytesteillä saadaan luotettavampia tuloksia kuin eläinkokeilla. Hyviä tuloksia saadaan myös tutkimalla kemikaaleille esimerkiksi työssään altistuvia vapaaehtoisia koehenkilöitä.
 
Vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöönottoa hidastavat kuitenkin useat syyt, kuten asenteet, määrärahojen puute, tiedon koordinoimattomuus ja vaikeudet saada ihmiskudosta tutkimuskäyttöön. Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä ehdotti kesällä 2006 useita käytännön toimenpiteitä, joilla eläinkokeita voidaan vähentää vaarantamatta samalla tutkimuksen määrää tai laatua. Animalia kannustaa ministeriötä toimeenpanemaan työryhmänsä ehdotukset.

Lisätietoa:

Euroopan komission teettämä raportti kädellisten koe-eläinten hyvinvoinnista (pdf)

Tilastotietoa apinakokeista EU:ssa (pdf)

Next of kin (ECEAE:n ja BUAV:n tuottama raportti apinakokeista, pdf)

Ending primate experiments (BUAV:n raportti, pdf)