K1. Mitä eläinkokeet ovat?
K2. Mitä koe-eläimet ovat?
K3. Miten paljon eläimiä käytetään eläinkokeissa?
K4. Mitä vaihtoehtomenetelmät ovat?
K5. Mikä on REACH?
K6. Miten voin auttaa vähentämään eläinkokeita?
K7. Mikä on Animalian eläinkokeettoman kosmetiikan lista?
K8. Voiko eläinkokeettoman kosmetiikan listaan luottaa?
K9. Voiko tuotteiden "testattu ilman eläinkokeita" -merkintöihin luottaa?
K10. Miksei listaltanne löydy Lumenea/Anytimea tms. kosmetiikkayritystä?
K11. Mikä on kudosluovutuskortti?
K12. Voiko eläinkokeita vastustava ihminen käyttää itse lääkkeitä?
K13. Jos lapsesi henki olisi vaarassa, valitsisitko rotan hengen vai oman lapsesi hengen?
K14. Mitä tarkoittaa dermatologisesti testattu?
K15. Onko kaikki kosmetiikan raaka-aineet joskus testattu eläimillä?
K16. Mitä tarkoittavat eläinkokeiden yhteydessä käytetyt käsitteet "in vitro" ja "in vivo"?
K17. Mitä tarkoittaa kliininen testaus?

Usein kysyttyä kädellisillä tehtävistä kokeista

K1. Millä kädellisillä kokeita tehdään?
K2. Mitä kokeita kädellisillä tehdään?
K3. Mistä apinat ovat peräisin?
K4. Kokeethan ovat oikein, jos apinoista pidetään hyvää huolta?
K5. Tehdäänkö Suomessa apinoilla kokeita?
K6. Miten apinoilla tällä hetkellä tehtävät kokeet tehdään, jos apinakokeet kielletään?

Usein kysyttyä koe-eläimistä

K1. Mitä eläinkokeet ovat?

Vastaus: Koe-eläintoimintaa säätelevän lain (62/2006, 4 §) mukaan eläinkokeilla tarkoitetaan sellaisten kokeiden, testien, tutkimusten tai selvitysten suorittamista koe-eläimillä tai koe-eläimiä hyväksi käyttäen:
- joissa eläimille voi aiheutua kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa
- joiden tarkoituksena tai seurauksena on koe-eläimen syntyminen tilaan tai olosuhteisiin, jotka voivat aiheuttaa sille kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa
- joissa tehdään eläimille toimenpiteitä terminaalisessa anestesiassa (nukutuksessa, jossa eläin lopetetaan)
- joissa pyritään luomaan muuntogeenisiä eläimiä tai eläinkantoja.
Eläinkokeita kuvataan latinankielisellä termillä ”In vivo”. Suomessa eläimillä tehdään mm. biologista perustutkimusta, myrkytyskokeita ja lääketieteellistä tutkimusta. Esimerkiksi kemikaalien myrkyllisyyden arvioinnissa eläimille annetaan tutkittavaa ainetta, ja joissakin tapauksissa eläin kuolee myrkytyksestä seuraaviin oireisiin. Myrkytyskuolema on usein erittäin tuskallinen. Suomessa eläinkokeita tekevät yliopistot, valtion laitokset, lääketehtaat sekä muut yritykset ja tutkimuslaitokset.

K2. Mitä koe-eläimet ovat?

Vastaus: Koe-eläintoimintaa säätelevän lain (62/2006, 4 §) mukaan koe-eläimellä tarkoitetaan selkärankaista elävää eläintä, jota pidetään eläinkokeessa käytettäväksi, ja eläintä, joka hankitaan, myydään, välitetään tai muutoin luovutetaan koe-eläintoimintaa varten, sekä eläintä, jota käytetään eläinkokeeseen. Esimerkiksi kokeissa käytettäviä sikiöitä ei lasketa koe-eläimiksi. Yleisimmät koe-eläimet ovat kala, hiiri ja rotta, mutta eläinkokeissa käytetään myös muun muassa kaneja, marsuja, koiria, sikoja, hevosia, lampaita ja kanoja.

K3. Miten paljon eläimiä käytetään eläinkokeissa?

Vastaus: Suomessa käytettiin 138 600 koe-eläintä vuonna 2008. Yleisimmin käytetty koe-eläin oli hiiri, joita käytettiin kokeissa 78 446 yksilöä. Seuraavaksi eniten käytettiin rottia, 26 058 yksilöä. Myös esimerkiksi 54 koiraa, 37 hevosta ja 814 kania käytettiin koe-eläiminä. EU:n alueella käytetään yli 12 miljoonaa koe-eläintä vuodessa. Maailmalla arvioidaan käytettävän vuosittain yli 100 miljoonaa eläintä eläinkokeissa. Tarkkaa lukua on kuitenkin vaikea tietää, sillä suuri osa maista tuottaa puutteellisia koe-eläintilastoja.

K4. Mitä vaihtoehtomenetelmät ovat?

Vastaus: Koe-eläinten käyttöä voidaan vähentää tai kokonaan korvata mm. seuraavilla menetelmillä tai apuvälineillä:

• • Kudos- ja soluviljelmät
• • Kemiallis-fysikaaliset menetelmät, tietokonemallit ym. tekniset menetelmät
• • Kivuntunnoltaan kehittymättömien eliöiden käyttäminen (esim. bakteerit, hiivasolut ja kasvit)
• • Ihmisillä tehtävä seuranta: Esimerkiksi potentiaalisesti myrkyllisille aineille työnsä vuoksi altistuvia ihmisryhmiä voidaan seurata tulosten saamiseksi. Vaikka tämä vie yleensä huomattavasti enemmän aikaa kuin eläinkokeet, seurantatutkimusten tulokset ovat usein eläinkokeita luotettavampia. Lisäksi voidaan kartoittaa taudeille altistavia tekijöitä tutkimalla jo sairastuneita ihmisiä. Myös vapaaehtoisia testihenkilöitä voidaan käyttää esimerkiksi markkinoille tulevien aineiden testaamiseen.

K5. Mikä on REACH?

Vastaus: REACH on lyhenne sanoista Registration, Evaluation and Authorisation of all Chemicals. REACH:n tarkoituksena on varmistaa kemikaalien turvallisuus ihmisille ja ympäristölle EU:n alueella. Tietoa kerätään niiden kemikaalien osalta, joita tuotetaan tai tuodaan EU-alueelle yli tonnin verran vuodessa. Tällä hetkellä näitä kemikaaleja on markkinoilla noin 30 000. Monet näistä ovat olleet käytössä jo pitkään. On arvioitu, että REACH lisää koe-eläinten käyttöä kokonaisuudessaan jopa 10 miljoonalla.

K6. Miten voin auttaa vähentämään eläinkokeita?

Vastaus: Eläinkokeiden vähentämiseen voi vaikuttaa monin eri tavoin:

• • On erittäin tärkeää vedota lainsäätäjiin, jotta Suomi noudattaisi koe-eläindirektiiviä, eläinkokeita koskevaa eurooppalaista yleissopimusta ja omaa lainsäädäntöään ja hallitusohjelmaansa, jotka velvoittavat vähentämään kokeissa käytettävien eläinten määrää ja kehittämään eläinkokeille vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä. Lainsäädäntötyöhön voit vaikuttaa mm. kirjoittamalla kansanedustajille ja ministereille, tukemalla Animalian toimintaa sekä osallistumalla Animalian kampanjoihin.
• • Ostamalla eläinkokeilla testaamatonta kosmetiikkaa (hammastahnat, pesuaineet, ihonhoitotuotteet yms.) ja kodinkemikaaleja. Animalia ylläpitää Suomessa listaa eläinkokeilla testaamattomista kosmetiikkatuotteista. Listan löydät täältä.
• • Allekirjoittamalla kudosluovutuskortin (ks. enemmän tietoa alla).
• • Pitämällä asiaa esillä esim. keskustellessa tuttavien kanssa, kirjoittamalla mielipidekirjoituksia tai pitämällä esitelmiä koulussa.
• • Huolehtimalla omasta terveydestäsi: Eläinkokeita tehdään runsaasti ”elintasosairauksien” hoitamiseksi, vaikka eläinten kannalta parempi tapa olisi ehkäistä elintasosairauksia opastamalla ihmisiä terveellisempiin elintapoihin. Voit ehkäistä omaa tarvettasi lääkkeiden käytölle ja sairaanhoidolle mm. liikkumalla runsaasti, huolehtimalla painostasi, välttämällä stressiä ja syömällä terveellisesti (esim. runsaasti kasvikunnantuotteita ja kuituja, vähän tyydyttynyttä rasvaa).
• • Tulemalla mukaan Animalian toimintaan! Animalia kampanjoi aktiivisesti koe-eläinasioissa mm. tiedottamalla ja lobbaamalla, ja pienikin vapaaehtoistyöpanostus on Animalialle erittäin tärkeää. Voit esimerkiksi mennä mukaan oman paikkakuntasi ryhmän toimintaan (yhteystiedot löytyvät Animalian kotisivuilta tai uusimmasta Animalia-lehdestä). Jos alueellasi ei ole toimivaa ryhmää, voit perustaa sellaisen tai tukea Animalian toimintaa ”etätyönä”. Ota tässä tapauksessa yhteyttä toimistoon.

K7. Mikä on Animalian eläinkokeettoman kosmetiikan lista?

Vastaus: Animalia ylläpitää listaa Suomessa myytävistä eläinkokeettomin menetelmin testatusta kosmetiikasta ja kodinkemikaaleista. Animalian kosmetiikkalista kertoo, mitkä kosmetiikkayritykset ovat sitoutuneet eläinkokeettomuuteen. Lista perustuu kansainväliseen HCS (Humane Cosmetic Standard) -standardiin, joka on käytössä Suomen lisäksi useissa muissa EU-maissa sekä Yhdysvalloissa. Riippumaton tarkastaja arvioi, täyttääkö yritys eläinkokeettoman kosmetiikan listalle pääsyn kriteerit, eli ettei tuotteen missään kehittelyvaiheessa ole käytetty koe-eläimiä. HCS-standardi on ainut eläinkokeettoman kosmetiikan standardi, joka edellyttää ulkopuolista tarkastusta eikä luota vain yrityksen sanaan. Eläinkokeettoman kosmetiikan lista löytyy täältä tai voit tilata sen Animalian toimistosta puhelimitse tai sähköpostitse.

K8. Voiko eläinkokeettoman kosmetiikan listaan luottaa?

Vastaus: Listalle päästäkseen yritysten on sitouduttava eläinystävällisen kosmetiikan standardiin (engl. Humane Cosmetic Standard). Yritys ei saa tehdä eikä teettää eläinkokeita tai käyttää tuotteidensa valmistuksessa ainesosia, joita on testattu eläimillä sen päivämäärän jälkeen, jolloin yritys on standardiin sitoutunut. Jokainen listalla oleva yritys käy läpi ulkopuolisen tahon auditoinnin, jolla tuotteiden eläinkokeettomuus varmistetaan.

K9. Voiko tuotteiden "testattu ilman eläinkokeita" -merkintöihin luottaa?

Vastaus: Kyllä ja ei. Merkintä voi pitää paikkansa, ja olla silti tahallista harhaanjohtamista. Valmiita kosmetiikkatuotteita testataan yhä harvemmin eläimillä. Olennaista on yrityksen eläinkoemenettely kokonaisuudessaan, eikä se, onko eläinkokeita vältetty yksittäisten tuotteiden testaamisessa. Esimerkiksi tuotteen yksittäisiä raaka-aineita on saatettu testata eläimillä, vaikka lopullista valmista tuotetta ei olisikaan testattu. Kannattaa siis aina tarkistaa, löytyykö yritys eläinkokeettoman kosmetiikan listalta. Mikäli yritys ei ole kosmetiikkalistalla, pyydä yritystä liittymään mukaan listalle.

K10. Miksei listaltanne löydy Lumenea/Anytimea tms. kosmetiikkayritystä?

Vastaus: Koska kyseinen yritys ei ole ainakaan toistaiseksi sitoutunut kansainväliseen eläinystävällisen kosmetiikan standardiin. Tarkista eläinkokeettoman kosmetiikan listasta, mitkä yritykset ovat mukana. Pyydä yrityksiä liittymään listalle.

K11. Mikä on kudosluovutuskortti?

Vastaus: Allekirjoittamalla kudosluovutuskortin voit lahjoittaa kudoksesi käytettäväksi eläinkokeettomassa tutkimuksessa kuolemasi jälkeen tai esimerkiksi leikkauksen yhteydessä. Näin voit vähentää omalta osaltasi koe-eläinten tarvetta. Kudosluovutuskortti toimii samalla myös elintenluovutustestamenttina, eli sen avulla ihminen voi kuoltuaan pelastaa esim. sydämen tai munuaisen siirtoa odottaneen ihmisen hengen. Ihmiskudoksen käyttö tutkimukseen ei kilpaile elinsiirtojen kanssa, koska elinsiirrot asetetaan joka tapauksessa aina etusijalle. Kortteja voi tilata Animaliasta tai Juliana von Wendtin säätiöltä.

K12. Voiko eläinkokeita vastustava ihminen käyttää itse lääkkeitä?

Vastaus: Nykyiset käytännöt periytyvät useiden vuosien takaa, eikä ole järkevää välttää lääkkeitä sen takia, että perustietoa on saatu myös eläinkokeilla. Tämä tieto olisi ollut mahdollista hankkia myös ilman eläinkokeita. Tärkeintä on panostaa nykyisten tutkimuskäytäntöjen muuttamiseen.

K13. Jos lapsesi henki olisi vaarassa, valitsisitko rotan hengen vai oman lapsesi hengen?

Vastaus: Eläinkokeiden kohdalla ei ole koskaan näin yksioikoista joko-tai-asetelmaa. Yhden hoitomenetelmän kehittäminen nimittäin perustuu pitkälliseen tutkimukseen, jonka aikana useat koe-eläimet menettävät henkensä. Lisäksi hoitomenetelmien kehittämistyössä eläinkokeet voisi usein korvata muilla menetelmillä, kunhan vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen vain panostettaisiin enemmän. Eläimillä testaaminen perustuu enemmänkin vakiintuneeseen käytäntöön kuin siihen, että eläinkokeet olisivat todistetusti luotettavia. Itse asiassa valtaosaa eläinkokeista ei ole koskaan validoitu eli niiden luotettavuutta ei ole virallisesti vahvistettu tieteellisiltä testeiltä vaadittavilla tavoilla. Monesti myös panostaminen ennaltaehkäisevään terveyden edistämistyöhön vähentäisi inhimillistä kärsimystä enemmän kuin ihmisen itseaiheuttamien sairauksien (kuten elintasosairauksien) tutkiminen kalliilla eläinkokeilla.

K14. Mitä tarkoittaa dermatologisesti testattu?

Vastaus: Dermatologinen testaus on toiselta nimeltään ihonärsytystesti. Koe-eläiminä käytetään yleensä kaneja tai marsuja. Jonkin verran dermatologisia testejä tehdään myös vapaaehtoisilla ihmisillä. Koetta varten eläimeltä ajellaan karvat pois osasta ihoa, ja testattava aine levitetään iholle. Joissakin tapauksissa iho hierotaan sitä ennen rikki hiekkapaperilla. Seuranta-aika vaihtelee, pisimmillään se on useita viikkoja. Oireina esiintyy muun muassa kivuliaita tulehduksia ja turvotusta. Myös muun muassa termi "allergiatestattu" tarkoittaa hyvin usein eläinkokeita – käytettäviä testausmenetelmiä on monia.

K15. Onko kaikki kosmetiikan raaka-aineet joskus testattu eläimillä?

Vastaus: Kosmetiikassa käytetään sekä luonnon aineita että ihmisen kehittämiä synteettisiä aineita. Viime mainitut lienee kaikki testattu eläimillä, toisin kuin luonnolliset raaka-aineet. Kaikki luonnon aineet eivät ole automaattisesti turvallisia, ja suurin osa näistäkin on testattu eläinkokein. Monia raaka-aineita on käytetty jo vuosisatojen ajan, esimerkkinä kasviöljyt, -värit ja -hajusteet sekä hunaja ja mehiläisvaha. Silti näidenkin aineiden vaikutuksia on saatettu tutkia eläinkokein, joskaan ei välttämättä voi puhua varsinaisesta kosmetiikan testauksesta. Jopa puhtaan veden myrkyllisyys on määritetty pakkojuottamalla eläimille tappavan suuri annos vettä. Osa kosmetiikassa käytetyistä aineista on alun perin testattu lääketeollisuuden tarpeisiin. Näille tehdään kaikkein perusteellisimmat eläinkokeet. Varsinaisessa kosmetiikkatestauksessa käytetty koe-eläinmäärä vaihtelee aineen ja sen käyttötarkoituksen mukaan.

K16. Mitä tarkoittavat eläinkokeiden yhteydessä käytetyt käsitteet "in vitro" ja "in vivo"?

Vastaus: Eläinkokeita korvaavista kudosviljelymenetelmistä käytetään nimitystä "in vitro" (lasissa eli koeputkessa) vastakohtana tutkimukselle, joka tapahtuu elävässä (eläimessä) eli "in vivo".

K17. Mitä tarkoittaa kliininen testaus?

Vastaus: Alun perin kliininen testaus tarkoitti lääkkeiden testaamista potilailla. Nykyisin sitä käytetään yleisesti myös terveillä koehenkilöillä tapahtuvasta lääkkeiden ja kosmetiikan testauksesta. Eläinlääkkeiden testaaminen eläinpotilailla on myös kliinistä testausta. Kliinistä testausta edeltää pre-kliininen tutkimus, jossa käytetään solutestejä ja eläinkokeita.

Usein kysyttyä kädellisillä tehtävistä eläinkokeista

K1. Millä kädellisillä kokeita tehdään?
 
Vastaus: Kädellisiin kuuluvat apinat ja puoliapinat, kuten sormieläimet. Useimmin eläinkokeissa käytettyjä kädellislajeja ovat marmosetit ja makakit. Myös monia muita lajeja käytetään. Tällä hetkellä Suomessa ei tehdä lainkaan apinakokeita, mutta lain mukaan ne ovat edelleen sallittuja. Ihmisapinoita ei tällä hetkellä käytetä kokeisiin koko EU-alueella, joskaan laki ei sitä kiellä. Osa EU-maista on kieltänyt ihmisapinoiden koekäytön. Suomessa se on edelleen sallittua. EU:n ulkopuolella käytetään edelleen ihmisapinoita kokeissa.
 
K2. Mitä kokeita kädellisillä tehdään?
 
Vastaus: Suurimmassa osassa EU:n kädelliskokeita (noin 70 %) testataan erilaisten aineiden myrkyllisyyttä (toksisuutta) ihmisille. Näissä kokeissa eläimille aiheutetaan eriasteisia myrkytysoireita. Osassa myrkyllisyyskokeita oireet ovat erittäin tuskallisia ja päätyvät kuolemaan. Lisäksi kädellisillä tehdään paljon lääketieteellistä tutkimusta (noin 17 % EU:ssa tehdyistä kädelliskokeista) ja perustutkimusta (noin 13 % EU:ssa tehdyistä kädelliskokeista). Lääketieteellisessä tutkimuksessa tutkitaan muun muassa psykologisia toimintoja ja hermostoperäisiä sairauksia, kuten alzheimerin tautia. Perustutkimuksessa tehdään muun muassa aivotutkimusta, parkinsonin ja alzheimerin taudin tutkimusta, skitsofrenian tutkimusta, puolustusteollisuuden tutkimusta sekä AIDS-tutkimusta.
 
K3. Mistä apinat ovat peräisin?
 
Vastaus: Osa apinoista kasvatetaan Euroopassa vankeudessa, mutta suuri osa apinoista tuodaan EU:n ulkopuolelta, kuten Kiinasta, Indonesiasta, Mauritiukselta ja USA:sta. Osassa näitä maita apinoita pyydetään kasvatuslaitoksiin myös luonnosta, joko myytäväksi eläinkokeisiin tai synnyttämään poikasia eläinkoekäyttöön.
 
K4. Kokeethan ovat oikein, jos apinoista pidetään hyvää huolta?
 
Vastaus: Kädelliset ovat älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä. Niitä pidetään koe-eläinlaitoksissa usein yksittäishäkeissä ja virikkeettömissä tiloissa. Koska kädellisten hyvinvointitarpeet ovat erittäin vaativia (esim. laaja ja hyvin virikkeellinen ympäristö), niiden hyvinvointia on käytännössä mahdotonta toteuttaa tutkimuslaitoksissa. Lisäksi suuri osa kädellisillä tehtävistä kokeista aiheuttaa niille myös voimakasta fyysistä kärsimystä.
 
K5. Tehdäänkö Suomessa apinoilla kokeita?
 
Vastaus: Kokeita ei tehdä tällä hetkellä Suomessa, mutta suomalaiset yritykset teettävät apinakokeita muissa maissa. Suomessa on vielä muutama vuosi sitten ollut koeapinoita. Sen sijaan EU-alueella käytetään vuosittain noin 10 000 kädellistä koe-eläintä.
 
K6. Miten apinoilla tällä hetkellä tehtävät kokeet tehdään, jos apinakokeet kielletään?
 
Vastaus: Valitettavasti osa kokeista tehtäisiin tällä hetkellä muilla eläinlajeilla, mutta tavoitteena on, että kädelliskokeiden kielto toimisi ensimmäisenä askeleena kaikkien eläinkokeiden lakkauttamiseen ja korvaamiseen muilla menetelmillä. Apinakokeita voi korvata monilla vaihtoehtoisilla menetelmillä, kuten tietokonemalleilla, kudos- ja soluviljelmillä ja populaatiotutkimuksella (ks. enemmän kohdasta ”Mitä ovat vaihtoehtomenetelmät?”). Eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseen tulisikin panostaa huomattavasti nykyistä enemmän.
 
Apinakokeet eivät aina anna luotettavia tuloksia sovellettavaksi ihmisiin. Esimerkiksi apinakokeilla tutkitaan tauteja, jotka eivät luonnollisesti esiinny apinoilla. Muun muassa parkinsonintautia vastaavia oireita aiheutetaan apinoille keinotekoisesti myrkyttämällä niitä. Muutokset aivoissa ovat kuitenkin erilaisia kuin ihmisillä, eikä tuloksia voi verrata suoraan ihmisiin, joilla muutokset kehittyvät hitaasti. Samalla syyt taudin kehittymiselle jäävät huomiotta. Terveydenhuollossa tulisikin panostaa enemmän tautien ennaltaehkäisyyn sairauksille altistavia tekijöitä kartoittamalla. Tämä voidaan tehdä seuraamalla tautia sairastavia ihmisiä eläinkokeiden sijaan.