Lampaiden kasvatus
Suomessa on noin 125 000 lammasta noin 2400 tilalla, joista ammattimaisia tiloja on vajaa 900. Lammastalouden päätuote on liha, mutta villa ja lampaantaljat voivat tuottaa viljelijälle sivutuloja. Yleisimmin kasvatettu rotu on suomenlammas.
Yleensä uuhet karitsoivat keväisin. Syksyllä laidunkauden jälkeen karitsat teurastetaan noin 6-7 kuukauden iässä, niiden ollessa noin 40 kilogramman painoisia. Loppusyksystä alkaa astutuskausi. Tavallisesti siitokseen käytettävät lampaat asuvat lampolassa karsinoissa talven ajan.
Lampaat on kerittävä eläinsuojelulain mukaan vähintään kerran vuodessa, mutta tavallisesti ne kuitenkin keritään kahdesti. Keritsemisen yhteydessä lampaille voi tulla ihovaurioita ja haavoja.
Myös kotimaisen lammastuotannon ongelma ovat teuraskuljetukset. Koska vain harva teurastamo teurastaa lampaita, voivat kuljetukset venyä useisiin tunteihin.
Luomulampaalla on oltava sisätilaa vähintään 1,5 m2. Tavanomaisen tuotannon lampailla on tilaa vähemmän: 55-kiloiselle lampaalle riittää 0,8-1 m2 tilaa lampolan tyypistä riippuen ja yli 75 kiloa painavalle lampaalle 1-1,4 m2.
Lampaanlihan suurin kysyntä ajoittuu pääsiäiseen. Koska lampaanlihan kysyntä Suomessa ylittää tarjonnan, tuodaan lihaa meille myös ulkomailta, kuten Uudesta-Seelannista. Maan lammastuotantoa on kritisoitu muun muassa pitkistä lammaskuljetuksista. Eläimiä kuljetetaan suurissa karjalaivoissa huonoissa olosuhteissa muihin maihin teurastettavaksi.
Mulesing
Australiassa on tapana leikata nuorilta eläimiltä laajat palat ihoa pois peräaukon ympäriltä ilman puudutusta tai kivunlievitystä (”mulesing”), jotta hyönteisten loisiminen hännän
 |
alla estyisi. Uudessa-Seelannissa ja Euroopassa mulesing-leikkaukset ovat kiellettyjä. Usein hännät myös amputoidaan, jotta eläimet eivät roiskisi virtsaa tai ulosteitaan turkkiinsa. Häntäamputaatio, kuten myös kastraatio, saatetaan tehdä laittamalla kumirengas hännän ja / tai kivesten ympärille, jolloin verenkierto estyy ja seurauksena on kuolio.
Krimiturkki - eettinen valinta?
Yleisesti luullaan, että kaikki lampaanturkit ovat paljon eettisempiä ja eläinystävällisimpiä kuin tarhaeläimistä tuotetut turkit. Karakul-lampaista valmistetut krimiturkit eivät ole kuitenkaan aivan mutkaton juttu.
Kalliit turkikset ovat peräisin joko vastasyntyneistä karakul-rotuisten lampaiden karitsoista, jotka eivät ole kuin kolme päivää vanhoja tai lampaiden sikiöistä, jotka on otettu väkisin emojensa kohduista vähän ennen luonnollista syntymää. Kantavina olevat uuhet tapetaan, jotta niiden syntymättömistä karitsoista voitaisiin tehdä turkkeja.
Neljästä viiteen miljoonaa karakul-karitsaa tapetaan joka vuosi turkisten vuoksi. Mitä nuorempi lammas, sitä arvokkaampi se on myyjälle. Karakul-karitsoiden kasvatukseen ei liity lihantuotantoa, vaan ne tapetaan ainoastaan niiden turkisten takia.
Lisätietoja:
Tavoitteena terve ja hyvinvoiva lammas. Evira 2009.
Lampaiden pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset
Suomen Lammasyhdistys ry
Animals Australia: Mulesing
Elävien lampaiden pitkät kuljetukset Australiasta
HSUS:n raportti karakul-lampaiden kasvatuksesta