Siat
Suomessa elää kerrallaan noin 1,4 miljoonaa sikaa. Vuosittain teurastetaan kuitenkin noin 2,5 miljoonaa sikaa, sillä suurin osa teurassioista on nimenomaan lihantuotantotarkoitukseen kasvatettuja, 5-6 kuukauden ikäisiä sikoja. Myös tuotannosta poistetut emakot ja karjut hyödynnetään yleensä teollisuudessa, mutta niitä ei myydä tuoreena lihana, vaan käytetään lihavalmisteiden ja makkaroiden valmistukseen.
Suomessa syödään sianlihaa noin 35,3 kiloa henkeä kohden vuodessa. Sianlihaa kulutetaan kaikista lihalaaduista eniten ja sen kulutus on kasvussa yhdessä broilerituotteiden kanssa. Eettisesti nämä tuotannonalat kuitenkin kuuluvat eläintuotantomuotojen ongelmallisempaan päähän. Sianliha on myös Suomen lihateollisuuden tärkein vientituote.
Suomen sikatilojen määrä on laskussa. Yksikkökoot sen sijaan kasvavat, eli yhdellä tilalla on yhä enemmän sikoja. Sianlihan tuotanto perustuu tehokkaaseen tuotantoketjuun, jossa tilat ovat erikoistuneet eri kasvatusvaiheisiin. Sikatilat jakautuvat tuotantosuunnaltaan emakkosikaloihin ja lihasikaloihin tai ovat ns. yhdistelmäsikaloita. Emakkosikalassa on nykyisin usein yli 300 emakkoa porsaineen ja lähes puolet lihaksi kasvatettavista sioista elää Suomessa yli tuhannen sian sikaloissa.
![]() |
Täältä löydät lisätietoa sioista ja sianlihantuotannosta:
- Emakot ja porsaiden tuotanto
Animalian ja SEY:n "Säästä possu!" -kampanja
![]() |
Lähteet:
Ala-Risku, Virpi: Lähiympäristön vaikutus emakon hyvinvointiin. Nauta- ja sikatilojen olosuhdeopas. 2002
Finfood - Suomen Ruokatieto ry
Jäikö, Toni: Emakkosikala. Nauta- ja sikatilojen olosuhdeopas. 2002
jäikö, Toni: Lihasikala. Nauta- ja sikatilojen olosuhdeopas. 2002
Kyntäjä Soile: Karju – emakkosikalan unohdettu yksilö. KMVET 2/2003.
Laine, Taina: Lähiympäristön vaikutus porsaiden hyvinvointiin. Nauta- ja sikatilojen olosuhdeopas. 2002.
Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet – eläintuotanto. Evira 2009.
Maa- ja metsätalousministeriö
Maatilatilastollinen vuosikirja 2005.
Munsterhjelm Camilla: Lähiympäristön vaikutus lihasikojenn hyvinvointiin. Nauta- ja sikatilojen olosuhdeopas. 2002.
Saloniemi, Hannu, Anssi Tast, Mari Heinonen ja Olli Peltoniemi: Tehotuotannossa siat voivat huonosti. Helsingin sanomat 10.10.2002.
Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 2008.
Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Ravintotase
Valros, Anna ja Helena Telkänranta: Sika. Hyvinvoiva tuotantoeläin. 2005


