Siipikarja

 
Siipikarja ja erityisesti kanat muodostavat runsaslukuisimman tuotantoeläinjoukkomme. Nykyaikainen äärimmilleen tehostettu munan- ja broilerinlihantuotanto on kuitenkin hyvin tuore ilmiö. Ensimmäiset erikoistuneet kanalat ja broilerikasvattamot perustettiin Suomeen vasta 1960-luvulla. Kanoja käytetään sekä broilerituotannossa että munantuotannossa, mutta kyseessä on kaksi hyvin erilaisiksi jalostettua kanatyyppiä. Molempiin tuotantomuotoihin liittyy paljon hyvinvointiongelmia. 

 

Kanaloita on useita erilaisia ja kananmunia ostaessaan voikin vaikuttaa myös eläinten hyvinvointiin valitsemalla muita kuin häkkikananmunia. Broilerituotannossa ei sen sijaan ole käytännössä eettisempiä vaihtoehtoja. Broilereita kasvatetaan tuhansien eläinten halleissa erittäin ahtaissa oloissa. Broilerit kärsivät nopean kasvuvauhdin ja nopeaan kasvuun tähdänneen jalostuksen mukanaan tuomista ongelmista, kuten jalkavaurioista ja sydänkuolemista. Tällaiselle tuotannolle ei ole helppo kehittää esimerkiksi luomuvaihtoehtoa.

 

Broilerinlihan kulutuksen jatkuva kasvu muiden lihatuotteiden kustannuksella ei olekaan eettiseltä kannalta tarkasteltuna myönteinen ilmiö. Myös kalkkunatuotantoon liittyy samantyyppisiä hyvinvointiongelmia kuin broilerinkasvatukseen. Vuonna 2010 suomalainen söi keskimäärin 18,1 kilogrammaa siipikarjanlihaa, josta broileria oli 16,3 kg ja kalkkunaa 1,8 kg.

 

Ehdottomasti vältettäviin tuotteisiin eläinystävän ruokalistalla kuuluvat ulkomaiset hanhen- ja ankanmaksatuotteet, jotka on tuotettu pakkosyöttämällä eläimiä. Näitä tuotteita myydään yleisesti Suomessa, vaikka eläinten pakkosyöttö onkin meillä lainsäädännöllä kielletty. Suomessa kasvatettujen ankkojen ja hanhien maksa ei siis ole pakkosyöttämällä tuotettua.

 

 

 

Täältä löydät lisää tietoa kanoista ja siipikarjan kohtelusta sekä kuluttajavalinnoista:

   
 

- Broilerit

 

- Munijakanat

 

- Erilaiset kanalat

 

- Kalkkunat

 

- Hanhenmaksa

 

- Irti  mun  munista -kampanjasivusto Paljon tietoa kananmunien
tuotannosta ja merkinnöistä.

                                                     
- Kananmunattomia reseptejä.

 

 

 

Lähteet:

Heikkilä, Matti, Anna Valros ja Hannu Saloniemi: Kasvatusolosuhteiden vaikutus kanojen hyvinvointiin. Kanatutkimusseminaari 24.11.2005, Turku
Jensen, Anja Brinch and Björn Forkman: Effect of broody hens and brooders on development of feather pecking and cannibalism in laying hen chickens. Kanatutkimusseminaari 25.11.2005., Turku
Lundqvist, Eveliina: Miten Suomen eläinsuojelulainsäädäntö mahdollistaa kanojen (Gallus gallus) lajityypillisen käyttäytymisen nykypäivän tuotanto-oloissa. Ympäristönsuojelutieteen Pro gradu –tutkielma. 2005.
Maatilatilastollinen vuosikirja 2010.
Telkänranta, Helena: Kanojen maailma. 2004.
Valros, Anna, Hanne Teräväinen ja Jukka Helin: Hyvinvoiva tuotantoeläin. Pro Agria. 2005.

 

Ruokatieto

MTK

TIKE (Maa-ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus)
Suomen siipikarjaliitto