Hanhen- ja ankanmaksan tuotanto

Monista suomalaisista ravintoloista ja kaupoista löytyy hanhen- ja ankanmaksaa. Valitettavasti tämän tunnetun herkun (pâté de foie gras) tuotannon taakse kätkeytyy huomattavaa eläinten kärsimystä. Hanhenmaksanakin myytävistä tuotteista suurin osa sisältää yleensä nimenomaan tuotantokustannuksiltaan halvempaa ankanmaksaa.

Hanhenmaksaa valmistetaan yleisesti pakkosyötettyjen hanhien luonnottomasti laajenneista maksoista eli ns. rasvamaksoista. Tällaista tuotantoa on mm. Ranskassa, Unkarissa ja Bulgariassa. Suomessa eläinten pakkosyöttäminen on kielletty, mutta tällä tavalla tuotetun ruoan maahantuontia ei voida kieltää EU-säädösten ja vapaakaupan vuoksi. Itse asiassa rasvamaksan tuonti Suomeen kolminkertaistui vuosituhannen vaihteessa.

Noin kolmen kuukauden ikäisinä linnut laitetaan pieniin, 1x2 metrin kokoisiin verkkohäkkeihin. Tällaisessa ahtaassa tilassa saatetaan pitää jopa 12 lintua, eivätkä ne pääse vapaasti liikkumaan. Lintuja ruokittaessa niiden kurkkuun työnnetään metallinen putki, jonka kautta ruoka ahdetaan painepumpun avulla alas parissa sekunnissa.

Lintuja syötetään aluksi parin viikon ajan asteittain suurenevalla annoksella kerran päivässä. Lopullisesti maksa rasvoitetaan markkinointikuntoon 2-3 viikon mittaisessa vaiheessa, jolloin eläimille pakkosyötetään 2-3 kertaa päivässä energiapitoista maissipuuroa. Kerta-annos kasvaa alun vajaasta 200 grammasta lopun 450 grammaan ankoilla ja 700 grammaan hanhilla.

Pakkosyötön seurauksena lintujen maksa kasvaa tavanomaista nopeammin ja suuremmaksi, ja niille kehittyy ns. rasvamaksa. Kasvatuksen lopussa maksa voi olla jopa kymmenen kertaa normaalia suurempi. Laajetessaan maksa painaa linnun rintakehää ja keuhkoja aiheuttaen tukalaa oloa ja hengitysvaikeuksia. Linnuilla esiintyy myös syöttösuppilon aiheuttamia kipeitä haavaumia ruokatorvessa, vaurioita jaloissa ja rintalastassa sekä luunmurtumia, jotka ovat yhteydessä kalsiumin puutteeseen.

Elämänsä loppuaikoina eläimet eivät kykene enää tekemään muuta kuin huohottamaan häkkiensä pohjalla. Pakkosyötettyjen lintujen kuolleisuus on kymmenen kertaa suurempi kuin normaalituotannossa – teurastus onkin ajoitettu tarkoin ennen sitä hetkeä, jolloin kuolleisuus alkaa jyrkästi nousta.

Paitsi että hanhenmaksa on epäeettisesti tuotettua, ei sitä voida myöskään kutsua terveysruoaksi. Nimensä mukaisesti rasvamaksa sisältää huikeasti rasvaa. Hanhenmaksan tuotannon työllistävä vaikutus on myös olemattoman pieni, sillä yksi ihminen ruokkii yli 300 lintua tunnissa.

Tunnettu etologi ja kirjailija Konrad Lorenz on todennut, että "Hanhenmaksan tuotanto on Euroopan häpeäpilkku."

Mitä voit tehdä?

EU:n tieteellinen toimikunta SCAHAW on eläinsuojeluperustein suositellut rasvamaksan tuotannon kieltämistä EU:ssa vuodesta 2010 alkaen. EU:n laajuinen kielto ei kuitenkaan toteudu ilman kuluttajien joukkovoiman tukea 'foie gras' -tuotannon lopettamiselle, sillä etenkin tärkein tuottajamaa Ranska toimii voimallisesti kieltoa vastaan.

Kuluttajana voit kertoa mielipiteesi hanhenmaksan tuotannosta niille elintarvikeliikkeille ja ravintoloille, joiden valikoimiin hanhen- tai ankanmaksa kuuluu. Varmista kuitenkin, että kyseessä on nimenomaan pakkosyötetty hanhen- tai ankanmaksa. Etenkin ankanmaksaa tuotetaan jonkin verran myös Suomessa, ilman pakkosyöttöä.

Pyydä ystävällisesti, mutta tiukasti, että yritys lopettaa hanhen- ja ankanmaksan myynnin ja käytön eläinsuojelusyistä ja ilmoittaa päätöksensä syistä tuotteen maahantuojalle ja tuottajille.

Lisätietoa:

EU:n komission tiedekomitean raportti hanhenmaksan tuotannosta (Welfare Aspects of the Production of Foie Gras in Ducks and Geese)
No Foie Gras