Maatalouden ympäristövaikutukset

Kaikki ihmisen toimet vaikuttavat ympäristöön. Vuosikymmenien saatossa Itämeri ja monet sisävesistöt ovat rehevöityneet, kaivovedet pilaantuneet, puut harsuuntuneet, pellot happamoituneet, kaatopaikat täyttyneet ja ilmasto alkanut muuttumaan. Maataloustuotanto on osaltaan aiheuttanut näitä ympäristöongelmia. Näillä sivuilla selviää tarkemmin, miten kotieläintalous vaikuttaa vesistöihin ja ilmaan, ympäristöön ja energiankulutukseen.

Pellolliset rehuohraa ja leipäviljaa ovat yhtälailla yksipuolisia kasvuympäristöjä, potentiaalisia vesistöjen rehevöittäjiä ja energiapanoksia vaativia alueita. Eroa onkin siinä mitä ja miten viljellään ja kuka tuotokset syö. Ravinteiden kierrättäminen tuotantoeläinten kautta ihmisravinnoksi on energiataloudellisesti tehotonta, vaatii suuret tuotantopanokset ja paljon tilaa. Lihantuotanto kuluttaa paljon vettä ja toisaalta tuottaa suuret määrät jätevettä, jonka puhdistus tiloilla on hankalaa.

Kotieläinten lantaa syntyy vuosittain pelkästään Suomessa miljoonia tonneja. Lannasta haihtuu ilmaan kasvihuoneilmiötä aiheuttavia kasvihuonekaasuja ja valuu vesistöihin rehevöittäviä ravinteita. Tilakoot ovat kasvaneet niin, että yhdellä tilalla voi olla satoja nautoja tai sikoja. Samanaikaisesti asutus on levittäytynyt lähemmäksi tiloja. Eläintiloista ja lantaloista leviää ammoniakkia ja muita haisevia kaasuja, jotka aiheuttavat myös terveyshaittoja.

Karjatalous liikennettä pahempi ilmastonmuutoksen edistäjä

Ruokailu haukkaa kolmanneksen suomalaisten ympäristökuormituksesta. Eläintuotannolla on tähän suuri vaikutus, sillä lihansyönti kuluttaa luonnonvaroja moninkertaisesti enemmän kuin kasvisruokavalio. Ruokavaliosta johtuvista ilmastovaikutuksista merkittävimpiä ovat ilmastonmuutos ja rehevöityminen. Rehevöityminen johtuu pellolta huuhtoutuvista ravinteista. Suomessa rehevöittävistä päästöistä 50 % on peräisin maataloudesta. Kasvisruokavalio vaatii vähemmän peltoalaa, sillä pellolta saatavaa rehua ei tarvitse syöttää eläimille ja sitten vasta ihmiselle. Ravinteiden kierrättäminen tuotantoeläinten kautta ihmisravinnoksi onkin energiataloudellisesti tehotonta, vaatii suuret tuotantopanokset ja paljon tilaa. Lihantuotanto kuluttaa paljon vettä ja toisaalta tuottaa suuret määrät jätevettä, jonka puhdistus tiloilla on hankalaa. Eläintuotannossa ilmastonmuutosta lisää suuri energiankulutus, tuotantoeläinten aineenvaihdunta sekä kemiallisten lannoitteiden käyttö.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkaisi syksyllä 2006 raportin, jonka mukaan nautakarjatalous tuottaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin liikenne. Raportti kertoo kasvavan karjatalouden päästävän ympäristöön kaasujen ja ravinteiden ja torjunta-aineiden lisäksi antibiootti- ja hormonijäämiä sekä kemikaaleja nahkojen käsittelystä. Meriin pääsevät aineet tuhoavat koralliriuttoja ja ylilaidunnus uhkaa luonnon monimuotoisuutta maalla. 

Esimerkkejä raportin sisällöstä:

- Vuonna 2004 maailmassa tuotettiin noin 258 miljoonaa tonnia lihaa

- Lihan kulutus on viisinkertaistunut 1950-luvulta. FAO arvioi lihan kulutuksen jatkavan kasvuaan nykyisestä 229 miljoonasta tonnista 465 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä

- FAO arvioi maidontuotannon nousevan 580 miljoonasta tonnista 1043 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä

- Kotieläintuotanto vie maailman pinta-alasta neljänneksen

- Palkokasvikilon tuottaminen vie energiaa 0,86 kWh, naudanlihakilon 12,8 kWh

- Nälkää näkee maailmassa 800 000–1,2 miljoonaa ihmistä

Lähde: Livestock's long shadow. FAO 2006.

Meat and meat products. 2009. FAO Corporate document repository. Viitattu 15.6.2011.