Energiankulutus ja maankäyttö

Elintarvikkeiden tuotanto on haukannut melkoisen osa maapallon maapinta-alasta. Satelliittikuvien avulla on laskettu, että maapallon maapinta-alasta 40 % on maatalouden käytössä, Euroopassa  jopa puolet. Kuitenkin vain 14 % peltopinta-alasta kasvatetaan ravintoa suoraan ihmisille. Tuotantoeläinten laidunnus ja rehunviljely vie siis neljännesosan koko maapallon pinta-alasta. Viidesosan laitumista arvioidaan olevan ylilaidunnettua, mikä aiheuttaa mm. eroosiota.

Koska osuus on valtavan suuri, tuotantoeläintaloutta joudutaan väistämättä harjoittamaan myös alueilla, joille se ei sovi. Suomessakin suosioon nousseen brasilialaisen pihvikarjan lihan vienti kolminkertaistui vuosien 1995 ja 2003 välisenä aikana ja maan siipikarjan- ja sianlihasta suurin osa menee vientiin. Suurin osa Brasilian karjatiloista sijaitsee kuitenkin herkällä Amazonin alueella, jossa kymmeniä miljoonia hehtaareita sademetsää raivataan vuosittain laidunmaaksi. Raivatusta sademetsästä 70 % arvioidaan raivatun laitumeksi. Sademetsistä raivatuilla laitumilla ja pelloilla eroosio on suuri ongelma: sadevesi vie maan ohuen pintakerroksen mennessään vesistöihin, jossa kiintoaines aiheuttaa haittaa veden ekosysteemille. Maan pinnalta taas katoaa maannos, jolloin maa ei ole enää viljavaa ja metsää täytyy raivata lisää. Eroosiota tapahtuu myös Suomessa, mutta se ei aiheuta samanlaisia haittoja. Pinta-alaa kotieläintalous vie Suomestakin – peltoalasta 4/5 on laitumina sekä rehuviljan ja nurmen viljelyssä.

Sen lisäksi, että kotieläintalous vie paljon tilaa, se vie myös paljon energiaa. Energiaa kuluu fossiilisten polttoaineiden muodossa mm. rehun tuotannossa ja kuljettamisessa. Kotieläimiä sanotaan joskus ”käänteisiksi proteiinitehtaiksi”. Karkeasti sanottuna yhden lihakilon tuottamiseen vaaditaan 10 kiloa energiaa ja proteiinia, sillä suurin osa eläinten syömästä energiasta kuluu liikkumiseen, aineenvaihduntaan ja lämmön tuotantoon kasvun sijaan. Huonosta energiatehokkuudesta huolimatta Yhdysvalloissa 70 % maissisadosta ja koko maailmassa 80 % soijasadosta käytetään eläinten rehuna. Suomeenkin tuotavasta soijasta 80 % on eläinten rehua. Maailmalla saatavasta kalansaaliista parikymmentä prosenttia syötetään jauhettuna tuotantoeläimille.

Elintarvikkeiden tuotannon energiankulutus

Lähteet:

Hakala, Harri ja Välimäki, Jari: Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. Gaudeamus 2003.
Worldwatch-instituutti: Maailman tila 2006. Gaudeamus 2006
Telkänranta, Helena: Elävä planeetta. Ratkaisuja maailman ympäristöongelmiin. Edita 2006
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn raportti Livestock’s long shadow. 2006