Kiinan turkistarhaus
Turkistarhaus kasvoi Kiinassa voimakkaasti 2000-luvun puolivälissä. Erityisesti kettujen tarhausta lisättiin. Kettutarhaus laski kuitenkin voimakkaasti, kun markkinat eivät vetäneetkään odotetusti. Vuonna 2006 Kiina tuotti vielä 8 miljoonaa ketunnahkaa vuodessa, mutta vuonna 2008 määrä oli pudonnut jo 2 miljoonaan nahkaan.
Kiina on kärjessä myös kaniturkkien ja minkkiasujen valmistuksessa. Hong Kong on turkiskaupan tärkeä keskus, koska paikallisissa yrityksissä valmistetaan turkisasuja kaikkialle maailmaan. Globaalissa turkiskaupassa merkit viittaavatkin siihen, että nahkojen käsittely ja pukineeksi valmistaminen on siirtymässä enenevässä määrin Euroopasta Kiinaan.
Sisämarkkinoilla erityisesti Manner-Kiinaan nousee uusia turkisten valmistuskeskittymiä. Kaupan keskittymiä ovat Harbin, Jilin, Changchun, Peking ja Shanghai ympäristöineen. Alueelle nousee turkiksia valmistavia ja myyviä liikkeitä ja jopa pelkkiä turkiksia myyviä tavarataloja.
Olematon eläinsuojelulainsäädäntö
Turkiseläinten kohtelu Kiinan tarhoilla on vaihtelevaa, eikä turkiseläinten pitoa tai kohtelua säädellä minkäänlaisella lainsäädännöllä. Rajoitusten puute on johtanut paikoin eläinten erittäin julmaan kohteluun ja käsittelyyn. Kiinan ensimmäinen eläinsuojelulaki on kuitenkin valmisteilla.
Useat eläinsuojelujärjestöt, kuten aasialainen EAST International ja sveitsiläinen Swiss Animal Protection Society, ovat paljastaneet vakavia puutteita ja eläinten julmaa kohtelua kiinalaisilla turkistarhoilla. Järjestöjen kuvaamassa videomateriaalissa näytetään alkeellisia olosuhteita, joissa ketut ja minkit elävät. Eläimillä näkyy runsaasti häiriökäyttäytymistä ja tietojen mukaan poikaskuolleisuus on erittäin suurta, mikä on osoitus vakavista hyvinvointiongelmista.
Materiaaleista on myös paljastunut, kuinka eläimet kuljetetaan markkinoille, missä ne nuijitaan tai hakataan maata vasten kuoliaaksi. Aina tappaminen ei onnistu, vaan eläimiä myös nyljetään elävältä.
Katso PETA TV:n filmi aiheesta (HUOM! Sisältää erittäin raakaa materiaalia! Ei suositella herkille eikä alle 18-vuotiaille.)
Siitoskettujen kuljetukset Suomesta Kiinaan
Vuonna 2005 paljastui, että muutamilta suomalaisilta turkistiloilta kuljetetaan vuosittain yhteensä tuhansia kettuja siitoseläimiksi kiinalaisille turkistarhoille. Kettujen kuljetusoloissa paljastui lentokentän työntekijöiden havaintojen mukaan vakavia puutteita: Kettuja on lastattu päällekkäin ahtaisiin kuljetushäkkeihin, jolloin esimerkiksi ulosteet valuvat alimpina olevien kettujen päälle. Pahimmillaan kuljetukset ovat kestäneet useita vuorokausia ja jopa puolet stressaantuneista eläimistä on kuollut ennen määränpäätä.
Helsinki-Vantaalta lähti vuoden 2005 lopussa venäläisen lentoyhtiön Aeroflotin kuljetus, jossa oli lastina 2500 kettua. Saman vuoden kesänä vastaavan kuljetuksen lastausta hoitaneiden työntekijöiden mukaan yli puolet ketuista kuoli tuolloin matkan aikana. Ketut kärsivät epäinhimillisistä olosuhteista, niitä on pidetty ahtaissa häkeissä ja hoito on ollut puutteellista.
Eläinten kuljetusta koskevan asetuksen mukaan eläimen hyvinvoinnista on huolehdittava kuljetuksen aikana antamalla vettä, sopivaa ravintoa ja lepoa sopivin väliajoin. Kuljetusvälineen on oltava niin tilava, että eläin voi seistä luonnollisessa asennossa. Kuljetusvälineen lattialla on oltava kuivikkeita eläinten eritteiden imeyttämiseen, ellei niitä poisteta säännöllisesti. Eläimet on sijoitettava kuljetusvälineeseen siten, että ne eivät likaa toisiaan. Esimerkiksi nämä kohdat eivät täyttyneet kuljetuksissa.
Eläinten kuljetusta koskevan asetuksen 31§ mukaan virkaeläinlääkärin on tarkastettava Euroopan yhteisön ulkopuoliseen valtioon kuljetettavat kotieläimet. Kettujen kuljetusten aikana tapahtuneisiin epäkohtiin ei puututtu, sillä 31§ ei edellytä turkiseläinten tarkastusta.
Vuoden 2006 marraskuussa Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli luovutti siitoskettujen Kiinaan kuljettamista koskevan vetoomuksen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Vetoomuksen oli allekirjoittanut lähes 12 000 suomalaista ja siinä vaaditaan välittömiä toimia Kiinan kettukuljetusten lopettamiseksi. Vuoden alussa kansanedustaja Heidi Hautala teki kirjallisen kysymyksen eduskunnassa siitoskettujen kuljetuksista.
Animalia huomauttaa, että on eettisesti kestämätöntä edistää kettujen tarhausta oloissa, joissa eläinsuojelutilanne on heikko. Kiinassa ei ole vielä eläinsuojelulainsäädäntöä, eivätkä lait säätele turkiseläinten pitoa.
Animalia vaatii poliittisia ja turkisalan sisäisiä toimia kaupallisten eläinkuljetusten kieltämiseksi maihin, joissa ei ole toimivaa eläinsuojelulainsäädäntöä.