Kysyntä ja tarjonta maailmalla
![]() |
Maailmassa tuotetaan vuosittain 50-60 miljoonaa minkinnahkaa ja 4-10 miljoonaa ketunnahkaa. Tuotantomäärät heilahtelevat vuosittain: esimerkiksi vuoden 2008 tilaston mukaan minkkejä tuotettiin yhteensä 51,4 miljoonaa ja kettuja 4,4 miljoonaa.
Myös luonnonvaraisia eläimiä pyydystetään jonkin verran turkisten takia. Muiden turkisten takia kasvatettavien eläimien, kuten kanien ja lampaiden, turkkimääriä ei yleensä tilastoida kansainvälisiin turkistilastoihin.
Kokoturkkien suosion hiivuttua on yleisimmäksi turkisten käyttömuodoksi tullut käyttää ne somisteina. Hihan- ja hupunreunakarvat eivät ole jäännöspaloja, vaan niiden saamiseksi on varta vasten kasvatettu häkeissä lukemattomia kettuja ja supikoiria.
Nykyisin turkiksia myös käsitellään entistä monennäköisemmiksi lopputuloksiksi. On paradoksaalista, että kun aidon turkin statusarvo on pudonnut, turkiksista muokataan tekoturkiksen näköisiä.
Noin 98 prosenttia Suomessa tuotetuista turkiksista viedään ulkomaille. Tärkeimpiä ostajamaita ovat Kiina ja Venäjä. Myös Italia, Kreikka, Saksa ja Japani hankkivat runsaasti suomalaisturkiksia.
Nahkojen hinnat riippuvat aina markkinatilanteesta. Nahkojen hinnat olivat korkeimmillaan kaudella 2005/2006, jolloin minkinnahan hinta oli keskimäärin 36,10 euroa ja siniketun hinta 57,30 euroa. Myyntikaudella 2007/2008 hinnat olivat laskeneet 26,57 euroon minkinnahasta ja 44,62 euroon siniketunnahasta.
Minkinnahkojen tarjontamäärät maailmanmarkkinoilla v. 2008
| Maa | minkinnahkoja milj. kpl |
| Tanska | 14 |
| Kiina | 13 |
| Alankomaat | 4,5 |
| Puola | 3,2 |
| USA | 3,0 |
| Kanada | 2,3 |
| Venäjä | 2,0 |
| Suomi | 1,9 |
| Ruotsi | 1,5 |
| Yht. | 51,4 |
Ketunnahkojen tarjontamäärät maailmanmarkkinoilla v. 2008
| Maa | ketunnahkoja milj. kpl |
| Kiina | 2,0 |
| Suomi | 1,8 |
| Norja | 0,2 |
| Puola | 0,12 |
| Venäjä | 0,07 |
| Yht. | 4,4 |

