Animalian vastauksia turkisalan kampanjassa esitettyihin väitteisiin
21.9.2009 julkaistu vastauslista turkisalan kampanjaan
Turkistuottajat Oyj ja Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ovat viime viikkoina tulleet näkyvästi esiin uudella mainoskampanjallaan. Koska mainos on herättänyt paljon palautetta, väärinkäsitysten oikomiseksi Suomen Turkiseläinten kasvattajain liitto on julkaissut verkkosivuillaan listan mainokseen viestiin liittyviä argumentteja. Eläinsuojeluliitto Animalia vastaa osaltaan väittämiin.
Turkistarhaajien kampanja on ollut viime viikkoina keskustelun aiheena myös useissa medioissa. Myös Animalia on ollut aktiivisesti mukana keskustelemassa kampanjasta.
Katso video! (A-Studio 9.9.2009: Animalian toiminnanjohtaja Salla Tuomivaara sekä Turkistuottajien yhteiskuntavastuujohtaja Päivi Mononen-Mikkilä keskustelevat kampanjasta ja turkistarhauksen tilanteesta.)
Kampanja on ollut esillä myös mm. seuraavissa sanomalehtiartikkeleissa:
Turkistarhamainonta poikii valituksia (Taloussanomat 3.9.2009)
Turkistarhaajat kampanjoivat tarhauksen puolesta (YLE 2.9.2009)
Turkistuottajien mainoskampanjan tarkoitus
Turkisala on muutoksen keskellä. Globaali talouskriisi on heikentänyt myyntiä ja vähentänyt tuotantoa. Euroopan Unionin maista yhä useampi on päättänyt lakkauttaa turkistarhauksen eettisistä syistä. Suomessa turkistuottajat ovat reagoineet alan kriisiin julkaisemalla suuren mainoskampanjan sanomalehdissä.
Vaikka turkistuottajat syyttävät mainoksessaan alan uhkasta eläinaktivisteja, alan todellinen uhka on poliittinen:
Euroopassa turkistarhauksen ovat jo kieltäneet Iso-Britannia, Itävalta, Bulgaria, Sveitsi ja Kroatia. Ruotsissa kettutarhaus on tehty käytännössä mahdottomaksi lakimuutoksella. Tämän vuoden kesäkuussa Tanska ilmoitti lopettavansa kettutarhauksen 15 vuoden siirtymäajalla. Kuukautta myöhemmin Hollannin parlamentti äänesti enemmistöllä minkkitarhauksen kieltämiseksi. Päätös tarvitsee vielä maan senaatin hyväksynnän. Jo aiemmin maailman suurimpiin minkintarhaajiin kuuluva Hollanti on kieltänyt kettu- ja chinchillatarhauksen.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liitto viittaa itse MTK:n raporttiin vuodelta 2008, jossa nostetaan "EU:n tasolta realisoituva poliittinen uhka" alan suurimmaksi uhkatekijäksi turkistuottajien tulevaisuudelle.
EU:n viimeaikainen voimakas kehitys turkisalan lakkauttamiseksi kertoo siitä, että kyseessä eivät ole marginaalisen ihmisryhmän ajamat tavoitteet, vaan että yhä suurempi joukko tavallisia ihmisiä katsoo turkistarhauksen kuuluvan menneeseen maailmaan. Myös yhä useammalla poliitikolla on rohkeutta ja tahtoa puolustaa eettisempää eläinten kohtelua. Turkistarhaukseen liittyvien eettisten ongelmien laajuus käy vastaansanomattomasti ilmi myös Euroopan Unionin komission tieteellisen komitean turkistarhausta käsittelevässä raportissa vuodelta 2001.
Kuvat norjalaisilta turkistarhoilta
Turkistarhaajien kampanjointi on reaktio myös naapurimaastamme Norjasta kantautuvaa turkisalan voimakasta julkista kritiikkiä kohtaan. Sekä kesällä 2008 että kesällä 2009 norjalainen ruohonjuuritason eläinoikeusliike Nettverk for Dyrs frihet kävi kuvaamassa yhteensä 144 norjalaista turkistilaa. Järjestön kuvaama materiaali on nähtävissä täällä. Materiaalissa näkyy useita sairaita ja loukkaantuneita eläimiä, mikä sai sekä kansalaiset että viranomaiset järkyttymään korkeatasoisina pidettyjen norjalaisten turkistarhojen todellisesta tilanteesta.
Turkistuottajat uutisoivat tiedotteessaan 07.09.2009, että Nettverk for Dyrs frihet -järjestön tuoreet kuvat ovat väärennöksiä. Turkistuottajien väitettä voi pitää asiattomana, provosoivana ja epätarkkana tilanteessa, jossa asia on vasta poliisitutkinnassa ja todisteita kuvamateriaalin virheellisyydestä ei ole löytynyt. Nettverk for Dyrs frihet vastaa syytöksiin verkkosivuillaan julkaistussa englanninkielisessä tiedotteessa. Väitteitä kuvamateriaalin virheellisyydestä on korjattu jo myös norjalaisessa mediassa. Paikallisen päivälehden, Dagbladetin, artikkelin voit lukea täältä.
Vuoden 2008 kuvamateriaalin julkaisusta alkanut julkinen kohu Norjassa sai myös maan viranomaiset tutkimaan turkistarhojen tilannetta. Mattilsynet (paikallinen Eviraa vastaava taho) teki turkistarhojen tilanteesta keväällä 2009 raportin. Suomen turkiseläinkasvattajien liiton sivuilla väitetään yllättäen, että Mattilsynetin raportissa kerrottaisiin Nettverk for Dyrs frihet -järjestön kuvien olevan peräisin vain yhdeltä turkistilalta. Animalia ihmettelee väitettä ja huomauttaa, että Mattilsynetin raportista ei ole löydettävissä mitään tällaista väittämää.
Mattilsynetin raportissa sitä vastoin todetaan, että suurimmalla osalla minkkitarhoista oli noudatettu säädöksiä, mutta kettutarhoilta löytyi huomautettavaa. Huomautettavaa löytyi esimerkiksi kettujen lepohyllyjen puutteesta.
Mattilsynet julkaisi heti kesällä 2008 Nettverk for Dyrs frihet julkaisemien kuvien jälkeen tiedotteen. Tiedotteessa kerrotaan Mattilsynetin vierailleen kuvatuilla tiloilla ja löytäneen yhdeltä tilalta todella ala-arvoisessa oloissa eläviä eläimiä, aivan kuten eläinaktivistien kuvamateriaalissa. Myös muilta tarhoilta löytyi huomautettavaa. On mahdollista, että väitteillään turkistuottajat viittaisivat siis tähän Mattilsynetin tiedotteeseen, mutta siinäkään ei todeta kuvien olleen peräisin vain yhdeltä tilalta. Mattilsynetin tiedotteen voi kääntää kätevästi englanniksi esim. Google Translate -työkalun avulla, joka löytyy nettiselaimien työkaluriviltä.
Mattilsynetin tuoreimman, syyskuulta 2009, peräisin olevan raportin voi lukea täältä.
Norjan turkistarhauksen tilanne on tällä hetkellä vaakalaudalla. Kansalaiset ovat ilmaisseet voimakkaan huolensa tilanteessa, kun turkistarhoilta on jo toistamiseen on löytynyt sairaita ja loukkaantuneita eläimiä. Myös Mattilsynetin luotettavuuteen on kohdistunut kritiikkiä.
Norjan eläinlääkäriliitto lähetti syyskuussa julkisen tiedotteen, jossa se yksiselitteisesti toteaa, että turkistarhaus tulisi lopettaa eläinten hyvinvointisyistä.
Eläinten hyvinvointi
"Pahinta tämän päivän turkistarhauksessa on, että kyse on kesyttämättömistä petoeläimistä joita pidetään häkeissä koko niiden elämän ajan. Eläimet eivät pääse tyydyttämään luonnollista vaellusviettiään."
Norjan eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Marie Moland
Turkistarhaukseen liittyy useita eläinten hyvinvointiongelmia. Eläinsuojelulain minimivaatimusten mukaan aikuiselle ketulle riittää 0, 8 m2 tila ja minkille 0, 25 m2 tila.
Häkkikasvatuksessa eläimet eivät voi toteuttaa monia luonnollisia tarpeitaan: saalistaa, vaeltaa, rakentaa pesää, uida (minkit), pariutua tai hoitaa pentujaan. Pienen häkin virikkeettömyys aiheuttaa eläimille hyvinvointiongelmia, mitkä näkyvät usein stereotyyppisenä käyttäytymisenä.
Vastikään Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Sanna Hellström totesi Uutispäivä Demarin uutisessa, että olisi valmis lopettamaan turkistarhauksen Suomessa eläinten hyvinvointisyistä. Myös Suomen Eläinlääkäriliitto on uutisessaan huomauttanut, että nykyinen eläinsuojelulaki ei vielä takaa eläinten hyvinvointia.
Turkisala ja ympäristö
"Koska nähdäkseni yleisluonteisia ympäristöilmaisuja voidaan käyttää vain suhteellisessa mielessä ei turkiksia tuoteryhmänä voida kutsua esim. ympäristöystävälliseksi."
Kuluttaja-asiamiehen lausunnosta ympäristöväittämien käyttämisestä turkisten markkinoinnissa (v. 1993).
Kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisalaa käyttämästä suoria ympäristöväittämiä turkisten markkinoinnissa. Siitä huolimatta turkistuottajat ovat toistuvasti puhuneet turkiksesta esimerkiksi ekologisena, vihreänä ja kierrätettävänä tuotteena. Tämä on virheellistä tietoa.
Turkiksia ei esimerkiksi saa laittaa biojätteeseen, sillä niiden käsittelyssä on käytetty voimakkaita kemikaaleja ja parkkiaineita, ja mikrobit eivät pysty hajottamaan käsiteltyä turkista.
Turkistuotannosta aiheutuu myös vuosittain suuret määrät ammoniakki-, typpi- ja fosfaattipäästöjä. Lisäksi turkisten muokkaus, värjäys, kuljetus, turkiseläinten rehujen valmistus ja kuumennus kuluttavat runsaasti energiaa. Lisää turkistarhauksen aiheuttamista ympäristöongelmista voit lukea täältä.
Työllistävyys
Turkistarhaus työllistää noin 6000 ihmistä ja Suomessa on noin 1200 turkistarhaa. Turkistuottajat ovat eri vuosina ilmoittaneet verkkosivuillaan eri määriä alan työllistävyydestä, mitä on ihmetelty esimerkiksi Fifi-lehden artikkelissa.
Eläinsuojeluliitto Animalia pitää tärkeänä, että turkistarhauksen lakkauttamista suunnitellessa huomioidaan riittävä siirtymäaika tarhaajille sekä niiden tarhaajien, jotka eivät siirry eläkkeelle, uudelleenkouluttaminen muille aloille. Kannattavuus- ja rakenneongelmista kärsivälle alalle ei tulisi kouluttaa enää uusia nuoria.
Vastikään moni turkistarhaajista on ilmoittanut lopettavansa tarhauksen lähivuosina alan kannattamattomuuden takia. Asiasta kertovan YLE:n uutisen voit lukea täällä.
Tuoreen, Taloustutkimuksen tekemän mielipidekyselyn perusteella viidennes suomalaisista naisista olisi valmis lakkauttamaan turkistarhauksen ja puolet suomalaisista pitää turkistarhausta eettisesti hieman kyseenalaisena elinkeinona. Tutkimuksen tilasivat Taloustutkimukselta Keskisuomalainen, Etelä-Suomen Sanomat, Savon Sanomat ja Karjalainen. Mielipidekyselyä koskevan Helsingin Sanomien uutisen (21.9.2009) voit lukea täältä.
Turkistuotannon tilanne EU:ssa
Yhä harvenevassa turkismaiden rintamassa Suomi on kyseenalaisessa kärkijoukossa. Suomen ohella esimerkiksi supikoiria tarhaa maailmassa enää Kiina ja Puola. Yhä useampi suurista turkistuottajamaista, kuten Hollanti ja Tanska, ovat tietoisesti lopettamassa tarhausta. Menneisyyttä turkistarhaus on jo Iso-Britanniassa, Itävallassa, Bulgariassa, Sveitsissä ja Kroatiassa, joissa ala on kielletty lainsäädännöllä. EU-maat lakkauttavat tarhausta eläinten hyvinvointisyistä ja jukiseen moraaliin vedoten.
On muistettava, että jokaisella läpimenevällä lakialoitteella on takanaan maan eduskunnan enemmistön tuki. Esimerkiksi Tanskassa kettutarhauksen lakkauttavaan lakialoitteeseen kohdistettiin peräti 52 kirjallista kysymystä ja se oli käsittelyssä kahdesti, mutta lopullisessa parlamentin äänestyksessä ehdotusta ei vastustanut enää yksikään edustaja. Ei voida siis sanoa, että EU-maista tulevat lakimuutokset olisivat yksittäisten ihmisten mielipiteitä, vaan päätöksillä on takanaan kansan ja poliittisen enemmistön tuki.
Suomi on myös toistuvasti pyrkinyt puuttumaan turkistarhauksen lakkauttamiseen ja rajoittamiseen muissa EU-maissa. Viimeksi Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan Hollannin parlamentin äänestykseen vetoamalla päätöksen häiritsevän EU:n sisämarkkinoita. Suomen todellinen pelko on kuitenkin turkisalan kieltäminen lainsäädännöllä koko EU:ssa.
Usein turkisala argumentoi, että jos turkistarhaus lakkautetaan Suomesta, se siirtyy Kiinaan, missä eläimillä on heikommat olot. Tällaisella argumentoinnilla mikä tahansa epäeettinen toiminta tulisi sallia Suomessa, koska sitä harjoitetaan muualla ehkä vielä huonommissa oloissa. Lisäksi suomalaiset turkistarhaajat ovat itse tukeneet kiinalaista tuotantoa lähettämällä maahan 10 000 kettua siitoseläimiksi. Kiinassa turkisala on kasvanut viimeisten vuosien aikana voimakkaasti ja jatkaa edelleen kasvuaan tehden maasta EU:n pahimman kilpailijan turkismarkkinoilla.
Euroopan Unionin komission tieteellisen komitean turkistarhausta käsittelevässä raportissa vuodelta 2001 todetaan mm., että supikoiratarhausta ei tulisi harjoittaa lainkaan, sillä lajin luontaisesta käyttäytymisestä ei tiedetä riittävästi. Lisäksi raportissa todetaan turkiseläinten kasvatukseen liittyvän monia eettisiä ongelmia.
Yhä useampi EU-maa on jo kieltänyt tai tulee lähivuosina kiertämään turkistarhauksen siirtymäajalla, usein aloittaen pienimmästä tuotannonhaarasta ja edeten sitten isompiin tuotantolinjoihin.
Turkikset ja muoti
"I'm actually quite proud that I stuck to my decision never to touch the products of such outright cruelty."
Stella McCartney
“Fur has never been an integral part of our design strategy …We are publicly announcing this decision because the use of fur has been under review internally and we feel that the time is right to take this action.”
Ralph Laurenin edustaja
Yhä useammat muodin huipulla olevat suunnittelijat ja muotitalot ovat viime vuosina tehneet päätöksen turkisten käyttämisen lopettamisesta eettisistä syistä. Nimekkäimpien turkittomasta linjasta ilmoittaneiden suunnittelijoiden joukkoon kuuluvat mm. Tommy Hilfiger, Calvin Klein, Ralph Lauren, Kenneth Cole, Stella McCartney, Marc Bouwer, Betsey Johnson, Vivienne Westwood, Comme des Garçons, Limited Brands, J.Crew, Ann Taylor ja Jones Apparel Group. Suomalaisista muodin kärkinimistä turkittomuuden nimeen vannoo mm. IVANA Helsingin Paola Suhonen. Lista turkittomista suunnittelijoista kasvaa joka vuosi, sillä muotitalot saavat yhä enemmän palautetta huolestuneilta kansalaisilta ja eläinsuojelujärjestöiltä.
Turkittomuus on kiinteä osa tulevaisuuden eettisempää muotimaailmaa ja se kiinnostaa erityisesti nuoren polven suunnittelijoita. Myös Animalia on mukana järjestämässä joka vuosi suurta kansainvälistä turkistenvastaista julistekilpailua "Design Against Fur". Kilpailu on vuosi vuodelta kasvanut suuremmaksi ja merkittävämmäksi ja siihen osallistuu vuosittain noin 7000 opiskelijaa ympäri maailmaa. Tutustu kilpailuun täällä.
Lisäksi Suomessa kuluttajien palautteella on ollut valtava merkitys, kun vaateliikkeet ovat toinen toisensa jälkeen sitoutuneet Animalian ylläpitämään turkittomien vaateliikkeiden listaan. Listalla on mukana lukuisia kansainvälisesti merkittäviä vaateketjuja, kuten H&M, Lindex, Kappahl, Indiska jne. Mukana on jo yli 50 liikettä ja lista kasvaa jatkuvasti! Voit vaikuttaa jättämällä palautetta vaateliikkeisiin!