Animalian merkkivuodet
Puoleen vuosisataan eläinten suojelua ja eläinoikeuksia on kuulunut lukuisia saavutuksia ja edistysaskeleita eläinten aseman suhteen. Alla on esiteltynä merkittävimpiä lainsäädäntöuudistuksia, suuria mediatapahtumia ja yhdistyksen toiminnallisia käännekohtia.
1961 yhdistyksen perustaminen alkoi tapaamisessa sen jälkeen, kun ruotsalaisen Nordiska Samfundet till bekämpande av Plågsamma Djurförsökin puheenjohtaja Johan Börtz piti 12.3.1961 esitelmän tuskallisista eläinkokeista Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa.
1961 Animalia perustettiin 22.3.1961 nimellä Pohjoismaiden Liitto tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi – Suomen osasto ry.
1962 yhdistyksen tarvitsi palkata ensimmäinen kanslisti, kun yleisön kiinnostus kasvoi niin suureksi.
1968 yhdistyksen nimi muutettiin Koe-eläinten Suojelu ry:ksi.
1969 ensimmäinen mielenosoituskulkue pidettiin 4.10. kansainvälisenä eläinten päivänä yhdessä Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen ja Vihreän Ristin kanssa.
1969 kiertävät eläinnäyttelyt kiellettiin.
1971 eläinsuojelulaki uudistettiin. Lain mukaan eläimiä tuli lähtökohtaisesti kohdella hyvin, vuoden 1934 laki edellytti ainoastaan sitä, ettei eläimille aiheuteta turhaa kärsimystä. Eläinsuojeluvalvonta siirrettiin virallisen verkoston varaan.
1971 perustettiin Koe-eläinten Suojelun Säätiö, nykyinen Juliana von Wendtin Säätiö Tieteen Edistämiseksi Ilman Eläinkokeita.
1972 yhdistys sai ensimmäisen oman toimiston.
1975 televisio-ohjelma ”Ei voi olla totta!” herätti monet suomalaiset tiedostamaan eläinkokeiden julmuuden ja liittymään Koe-eläinten Suojelu ry:n jäseneksi.
1975 yhdistyksen lehden ensimmäinen numero ilmestyi.
1975 yhdistyksen ensimmäinen alajaosto perustettiin Tampereelle.
1979 luovutettiin eduskunnan puhemiehelle noin 100 000 nimen lista eläinsuojelulain uudistamiseksi. Ryhdyttiin viettämään vuosittaista kansainvälistä koe-eläinten päivää 24.4.
1980 eläinsuojeluasetukseen tuli muutos, että eläimen säilytyspaikassa tulee ottaa huomioon kunkin eläinlajin erityistarpeet.
1980 näyttävä mielenosoituskulkue kantoi ruumisarkun eduskuntatalolle, yhdistysaktiivit olivat pukeutuneet koe-eläimiksi ja surijoiksi.
1981 Koe-eläinten Suojelun Säätiö jakoi ensimmäiset apurahansa eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkijoille.
1982 yhdistyksen toimiston hoitamiseen tarvittiin jo kokopäivätyöntekijä.
1983 perustettiin Kinkaju Oy ilman eläinkokeita tuotetun kosmetiikan maahantuojaksi, mukana oli monia yhdistyksen toimijoita.
1982 sveitsiläinen Mark Rissi teki dokumentin Sveitsin televisioon suomalaisista turkistarhoista. Suomen turkistuottajat epäilivät, että filmausryhmän takana olisi muu vaatemateriaaliteollisuus.
1985 eläinsuojelulakiin muutoksia, mutta ne eivät tyydyttäneet yhdistyksen aktiiveja, jotka olivat tehneet vuosia kovaan työtä eläinten olojen parannusten eteen.
1985 ensimmäinen koe-eläinasetus säädettiin, mikä oli askel oikeaan suuntaan.
1986 sirkusnorsujen käyttö Suomessa kiellettiin. Yhdistyksellä oli keskeinen rooli säädöksen aikaan saamisessa. Yhdistyksen edustajat järkyttyivät norsujen pidosta vierailtuaan Turussa Sirkus Finlandiassa ja palautteen ansioista jo seuraavana syksynä ministeriö kielsi sirkusnorsujen pidon ja esiintymisen Suomessa.
1987 Helsingin yliopiston fysiologian laitoksen eläinkokeista nousi kohu, kun laitoksen entinen eläintenhoitaja ilmiantoi tietoja eläinten kohtelusta tiedotusvälineille. Yhdistys oli aktiivisesti mukana asian julkituomisessa. Seurauksena kaikkiin Uudenmaan läänin koe-eläinyksiköihin tehtiin tarkastus, jossa löydettiin paljon puutteita.
1987 Suomessa alettiin tilastoida käytetyt koe-eläimet. Yhdistys vaati jo 60-luvun alussa, että ”Jokainen eläinkoe on rekisteröitävä ja rekisterin on oltava eläinsuojeluvalvojien nähtävissä”.
1989 suomalainen turkistarhaus nousi otsikoihin ”superkettu”-kohun myötä. Yhdistyksen ensimmäinen varsinainen turkiskampanja otsikoi: ”Minä en voi elää ilman turkkia, sinä voit”.
1989 Suomi liittyi Euroopan Neuvoston jäseneksi ja siten hyväksyi Neuvoston eläinsuojelusopimukset.
1990 yhdistyksen nimi muutettiin Eläinsuojeluliitto Animalia ry:ksi.
1990 Animalia palkkasi ensimmäisen toiminnanjohtajansa.
1991 Peter Singerin Oikeutta eläimille -kirja julkaistiin suomeksi Animalian käännättämänä.
1994 Animalialla oli suuri turkiskampanja, johon kuului näyttävä mainoselokuva ja kolmen missin juliste, jossa mukana mm. Tanja Karpela.
1995 Suomi liittyi EU:n jäseneksi ja siten EU:n eläinsuojelusäädökset alkoivat koskea myös Suomea.
1995 turkistarhaiskut liitettiin virheellisesti Animalian toimintaan.
1996 eläinsuojelulaki uudistettiin. Lailla mm. kiellettiin koirien häntien typistys ja kunnat velvoitettiin huolehtimaan löytöeläimistä.
1998 Animalia keräsi Suomessa yli 40 000 nimeä vetoomukseen eläinkokeiden vähentämiseksi ja tutkimusrahojen ohjaamiseen eläinkokeista muihin menetelmiin.
2001 Euroopan komission tieteellisen komitean raportti turkistarhauksesta toteaa, että minkit ja ketut kärsivät häkeissä ja että olosuhteita on parannettava huomattavasti.
2001 suomalaisella tilalla ensimmäinen BSE eli ns. hullun lehmän tauti -tapaus.
2002 yli 50 000 turkiskettua kuoli hygieenisesti ala-arvoisen rehun aiheuttamaan myrkytykseen. Animalia vetosi, ettei turkistuotannolle myönnettäisi julkista tukea kuolemien aiheuttamien tappioiden kattamiseen.
2003 Animalia lanseerasi kampanjan Turkistarhaus – Raakaa bisnestä, joka tähdensi eläinten kärsivän turkistarhoilla.
2004 EU:n kosmetiikkadirektiivi tuli voimaan. Ensimmäinen askel direktiivissä oli eläinkoekielto kosmetiikan lopputuotteiden testaamisessa. Seuraavat askeleet tulevat olemaan raaka-aineiden osittainen testauskielto v. 2009 sekä lopullinen kaikkia kosmetiikan eläinkokeita koskeva kielto v. 2013. Silloin kielletään myös EU:n ulkopuolella eläinkokein testattujen kosmetiikkatuotteiden myynti EU:ssa.
2005 Animalian ulkomainokset poistettiin mainostelineistä JCDecauxin saaman asiakaspalautteen takia. Tästä syntyi sananvapauskohu, eikä Mainonnan eettinen neuvosto pitänyt julisteita sopimattomina. Mainokset julkaistiin mainostelineissä uudestaan tämän jälkeen.
2005 EU lopetti tukien maksamisen elävien teuraseläinten kuljettamiselle EU:n ulkopuolelle.
2006 tuli voimaan säädös, jonka mukaan parressa pidettävien lypsylehmien on päästävä kesäisin ulkoilemaan.
2006 Animalia nosti julkisuuteen elävien turkiseläinten kuljetukset Kiinaan.
2006 uudistettu laki koe-eläintoiminnasta tuli voimaan. Laki mm. keskitti eläinkoeluvat valtakunnalliseen eläinkoelautakuntaan ja lisäsi kokeiden eettistä arviointia.
2006 kansainvälinen Fur Free Retailer -järjestelmä perustettiin. Animalia aloitti suomalaisten vaateliikkeiden sitouttamisen turkittomuuteen.
2007 luonnosta pyydettyjen lintujen tuonti lemmikeiksi EU-alueelle kiellettiin.
2008 McDonalds -pikaruokaketju aloitti siirtymisen pelkästään lattiakanaloissa tuotettujen kananmunien käyttämiseen.
2009 EU kielsi kissa- ja koiraturkisten sekä hyljetuotteiden tuonnin ja myynnin
2009 vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille perustettiin Tampereelle.
2009 EU:n kosmetiikkadirektiivin toinen askel astui voimaan, mikä tarkoitti eläinkoekieltoa kosmetiikan lopputuotteiden lisäksi myös raaka-aineiden testaamisessa EU:n alueella. EU:n alueelle saa kuitenkin yhä tuoda kosmetiikan raaka-aineita, jotka on testattu kolmella sallituksi jääneellä eläinkokeella EU:n ulkopuolella.
2010 Animalia aloitti kampanjan turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa siirtymäajalla. Kampanja keräsi heti yli 100 tunnetun suomalaisen tukijajoukon.
2010 Stockmann lopetti kaikkien häkkikananmunien (myös varustelluissa häkeissä tuotettujen) myynnin ruokaosastoillaan.
2010 lakimuutoksella siirrettiin lain edellyttämää eläinsuojeluvalvontaa pois kunnaneläinlääkäreiltä uusille lääneissä toimiville valvontaeläinlääkäreille.
2010 suomalainen vaateketju Seppälä liittyi turkittomien vaateliikkeiden järjestelmään. Yhteensä turkittomuuteen on sitoutunut jo 59 Suomessa toimivaa vaateliikettä tai -ketjua.
2010 EU:n uusi koe-eläindirektiivi hyväksyttiin. Direktiivi mm. muuttaa eläinkokeet luvanvaraisiksi kaikissa jäsenvaltioissa, lisää kokeiden avoimuutta sekä nostaa eläinten olosuhdevaatimuksia laboratorioissa.
2011 Animalia viettää 50-vuotisjuhlavuottaan.
2011 lakimuutos törkeästä eläinsuojelurikoksesta sekä eläintenpitokiellon saaneiden rekisteristä tuli voimaan.
2012 tulee voimaan säädös, jonka mukaan munijakanojen pitäminen perinteisissä häkkikanaloissa kielletään ja korvaavaksi kanalatyypiksi tulee varustellut häkkikanalat tai lattiakanalat.
2013 tulee voimaan laki, joka kieltää joutilaiden emakoiden pitämisen kääntymisen estävissä häkeissä.
2013 pitäisi tulla voimaan kosmetiikkadirektiivin viimeinen askel, joka kieltää kaikki kosmetiikan eläinkokeet EU:ssa sekä myös EU:n ulkopuolella eläimillä testattujen kosmetiikkatuotteiden myynnin EU:n alueella. Kielto uhkaa lykkääntyä.
2025 Animalia tähtää siihen, että viimeistään tällöin meillä on kokonaan turkistarhaton Suomi.
