Ongelmat ja ratkaisut

Sikojen kasvatukseen liittyy lukuisia eläinten hyvinvointia heikentäviä käytäntöjä ja kasvatusolosuhteita. Animalia ja SEY nostavat kampanjassaan esiin erityisesti seuraavat neljä ongelmaa, joihin kaikkiin olisi löydettävissä varsin helposti eläinten hyvinvointia parantavia ratkaisuja.

Kuivikkeiden ja virikkeiden puuttuminen

Suomalaiset siat joutuvat elämään yleensä ilman juuri mitään kuivikkeita tai muuta tongittavaa materiaalia. Tonkiminen ja kärsällä tutkiminen ovat sialle lajityypillistä käyttäytymistä, ja käytöksen estyminen johtaa helposti turhautumiseen. Stressaantunut sika alkaa helposti purkaa turhautumistaan karsinatovereihinsa niiden häntiä tai korvia puremalla tai karsinan rakenteisiin, esimerkiksi kaltereita puremalla.

Kuivikkeiden käyttö olisi tärkeää sikojen hyvinvoinnille. Mielekkään tekemisen ja lajityypillisen tonkimisen lisäksi kuivikkeet tarjoavat sioille pehmeän ja lämpimän makuualustan. Korsirehun käyttäminen kuivikkeena tarjoaa myös sikojen ruuansulatukselle tärkeää karkearehua.

Tällä hetkellä eläinsuojelusäädösten mukaan sioilla tulee olla karsinassaan jotain muokattavaa virikemateriaalia. Käytännössä useilla tiloilla heitetään karsinaan kourallinen olkisilppua silloin tällöin sioille syötäväksi. Tämä määrä ei riitä tyydyttämään sikojen tonkimisen ja tutkimisen tarvetta, ja riski häiriökäyttäytymiseen lisääntyy. Kuivikkeiden käytön estävät sikaloiden lietelentajärjestelmät, jotka tukkeutuvat oljesta.

Ratkaisu: Paksu, tongittava kuivikekerros olisi lisättävä sikaloiden oloja koskevaan lainsäädäntöön. Lisäksi sikojen hyvinvointia lisäisivät muut virikkeet, kuten tukevasti kiinnitetyt riippuvat köydet pureskeltaviksi ja kiskottaviksi, sanomalehdet ja pahvilaatikot revittäviksi tai kaupalliset sikojen virike-esineet.

Tilanahtaus

Luonnoton betoniympäristö ja tilanahtaus turhauttavat sikoja ja aiheuttavat niille lähes jokaisella tilalla

erilaisia käyttäytymishäiriöitä. Yhdessä karsinassa elää usein yli 10 lihasikaa, ja yhtä lähes satakiloista sikaa kohden tarvitsee olle tilaa vain 0,65 m². Karsinoiden eläintiheys lisää väistämättä myös tautien tartuntapainetta. Myös liian lyhyt ruokintakaukalo ja harvoin tapahtuva ruokinta aiheuttavat sioilla tappeluita ja loukkaantumisia.

Joutilasemakot viettävät aikansa yleensä niinsanotuissa pihatoissa. Pääosa pihattosikaloista on kuitenkin ahtauden ja kuivikkeiden käytön estävien rakenneratkaisujen vuoksi sioille sopimattomia. Tonkiminen ei niissä ole mahdollista ja niukalla ritilälattialla jaloittelun sijasta eläimet makaavat mieluummin ruokintahäkissä. Emakkoa kohden tulee ryhmäkasvatuksessa maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaan olla tilaa vähintään 2,25  m² ja ensikkoa eli astutettua nuorta emakkoa kohden 1,64 m². Emakoiden ahdinkoa lisää kuitenkin EU:n direktiivistä poikkeava tulkinta, jossa ruokintahäkkien ala on laskettu tuohon pihattojen liikkuma-alaksi määriteltyyn pinta-alaan. Direktiivin tarkoituksena oli lisätä emakoiden liikkumatilaa ja viihtyvyyttä, mutta Suomen tulkinnan vuoksi varsinainen liikkuma-ala jää hyvin vähäiseksi, sillä ruokintahäkin suosituspinta-ala 1,3 m² vie suurimman osan tilasta.

Ratkaisu: Sikojen tilavaatimuksia olisi kasvatettava selkeästi. Suomen olisi luovuttava EU-direktiivin poikkeavasta tulkinnasta, ja lopetettava ruokintahäkkien alan laskeminen kuuluvaksi pihattojen liikkuma-alaan.

Porsimishäkit

Suomessa emakoita saa pitää kääntymisen estävässä häkissä 8 viikkoa porsimisen jälkeen. Ruotsissa emakkoa saa pitää kääntymisen estävässä porsimishäkissä korkeintaan muutaman päivän ajan porsimisen jälkeen.

Eläinsuojeluasetuksen mukaan emakko tai ensikko saadaan pitää erillään ryhmästä aikana, joka alkaa viikkoa ennen odotettua porsimista ja päättyy neljän viikon kuluttua porsimista seuraavasta astutuksesta tai siemennyksestä, joka johtaa tiineyteen. Tällä hetkellä viranomaiset tulkitsevat lainsäädäntöä siten, että emakko voidaan asetuksen mainitsemana ajanjaksona pitää kääntymisen estävässä häkissä.

Emakon pitäminen yksittäishäkissä noin kuukauden pituisen jakson verran porsaiden vieroituksesta heikentää emakon terveyttä ja hyvinvointia ja siten se eläinsuojelulain määräysten vastaisesti ei edistä eläinten terveyttä, ei ota huomioon eläinten fysiologisia tarpeita tai käyttäytymistarpeita ja aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä. Tutkimusten perusteella emakon pitäminen kääntymisen estävässä häkissä ei ole perusteltua esimerkiksi terveydellisistä tai porsastuotannollisista syistä.

Ratkaisu: Porsimishäkkien rutiinomaisesta käytöstä olisi luovuttava. Suomen tulisi seurata vähintään Ruotsin esimerkkiä, ja sallittava porsimishäkkien käyttö ainoastaan muutamana ensimmäisenä päivänä porsimisen jälkeen.

Kastraatio

Käytännössä kaikki Suomessa syntyvät karjuporsaat kastroidaan kirurgisesti alle viikon ikäisinä. Kastraation saa tehdä ilman kivunlievitystä ja rauhoitusta. Kastraatiossa possun kives vedetään pihdeillä ulos ihoon tehdystä reiästä, jonka jälkeen siemenjohdin katkaistaan. Kivespussiin tehdään siis avohaava ilman kivunlievitystä. Eläinsuojelulaissa kehotetaan välttämään kastrointia, mutta käytännössä toimenpide suoritetaan rutiininomaisesti lähes jokaisessa emakkosikalassa.

Ratkaisu: Suositeltavimmat vaihtoehdot olisivat kastraatiosta luopuminen tai siirtyminen immunokastraatioon. Teurastamoiden käyttöön tulevien karjunhajun tunnistavien laitteiden kehitystyöhön tulisi panostaa. Teurasiän alentaminen vähentäisi myös hajun esiintymistä. Esimerkiksi Iso-Britanniassa kastraatiota ei tehdä, koska kuluttajat ovat tottuneet syömään myös karjunhajuista lihaa.

Immunokastraatiossa karjuporsaille annetaan kaksi rokotetta, jotka vähentävät porsaan elimistössä karjunhajua aiheuttavien hormonien tuotantoa pitäen lihan hajuttomana. Rokotteet ovat jo Australiassa käytössä, eikä niistä ole haittaa lihaa syöville kuluttajille. Suomessa rokotteita kokeillaan vasta yhdellä tilalla.

Parempia vaihtoehtoja odoteltaessa olisi kuitenkin jo siirryttävä vähintään porsaiden kivunlievitykseen kastraation yhteydessä. Esimerkiksi Norjassa porsaat on käytettävä anestesiaa kastraation yhteydessä.

Kastrointiohjeet kuvineen Farmit.net -sivustolla