Lypsykarjan hyvinvoinnissa selviä puutteita
Animalia muistuttaa maitopäivänä tuotantoeläinten hyvinvoinnista
1.6 vietettiin niin Suomessa kuin muualla maailmassa jokakesäistä maailman maitopäivää. Suomessa maitopäivää on vietetty 1950-luvulta lähtien. Samassa ajassa maidontuotanto on teollistunut ja tehostunut maassamme merkittävästi. Maitopäivänä maidon edullisten ominaisuuksien ohella huomiota tulisikin kiinnittää koko tuotantoketjuun ja sen alkupäähän: lypsylehmien hyvinvointiin.
Suomessa on tällä hetkellä noin 320 000 lypsylehmää. Viimeisen 20 vuoden aikana lehmäkohtainen maidontuotos on kasvanut maassamme puolella. Tehostettu tuotanto on tarkoittanut käytännössä heikennyksiä lehmien hyvinvointiin.
Tehokas maidontuotanto saavutetaan keinohedelmöittämällä lehmät toistuvasti tiineeksi. Jatkuva runsas maidontuotanto rasittaa lehmiä ja vaivana ovat mm. toistuvat utaretulehdukset. Myös kivuliaat nännivauriot sekä jalka- sekä nivelongelmat ovat yleisiä. Tuotantoketjussa lypsylehmän elinkaari on noin neljä vuotta; luontaisesti lehmä elää yli kymmenvuotiaaksi.
Noin 80 % suomalaisista lypsylehmistä elää kytkettyinä parsinavetassa. Liikkumisen ja luontaisen sosiaalisen kanssakäymisen ohella kytkyet rajoittavat nautojen kehonhoitoa ja makuulle asettumista.
Luomumaidon tuotannossa nautojen tilavaatimukset ovat noin kolmasosan suuremmat tavallisiin tiloihin verrattuna. Luomutilalla eläimet pääsevät kesällä laitumelle ja ulos jaloittelemaan ympäri vuoden vähintään kaksi kertaa viikossa.
Animalia kannustaa kuluttajia vaikuttamaan kulutusvalinnoillaan: suosimaan ostopäätöksissään luomua ja kokeilemaan myös maitotuotteille kasviperäisiä vaihtoehtoja kuten soijamaitoa.